Sivistysvaliokunta / Bildningsutskottet
Protokoll 25.03.2021/Paragraf 39

Sivistysvaliokunta / Bildningsutskottet 25.03.2021 § 39  

65/12.00.00/2021  

Valmistelija / Beredare: Valmistelija / Beredare: Sivistysjohtaja / Bildningsdirektör Jukka Pietinen, jukka.pietinen(at)sipoo.fi 

--------------- (jatkossa valittaja) on jättänyt kuntaan 8.3.2021 oikaisuvaatimuksen, joka koskee sivistysvaliokunnan päätöstä SIVVLK 8.2.2021 § 17 laajentaa kielikylpyopetus Etelä-Sipooseen elokuussa 2021.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen voi tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Kunnan jäsen on:

• henkilö, jonka kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta kyseinen kunta on (kunnan asukas);
• yhteisö, laitos ja säätiö, jonka kotipaikka on kunnassa; sekä
• se, joka omistaa tai hallitsee kiinteää omaisuutta kunnassa.

Yhteisöjä ovat esim. seurakunnat, kuntayhtymät, osakeyhtiöt, osuuskunnat ja yhdistykset. Oikeushenkilön kotipaikka määräytyy yleensä sääntöjen, yhtiöjärjestyksen, perussopimuksen tai vastaavan perusteella.

Oikaisuvaatimusaika ja päätöksen tiedoksianto

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Muutoksenhakuajan laskemiseen sovelletaan lakia säädettyjen määräaikain laskemisesta. Seuraavat määräaikalain säännökset on otettava huomioon:

• sitä päivää, josta muutoksenhakuaika lasketaan alkavaksi, ei lueta määräaikaan,
• jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, muutoksenhakemuksen saa tehdä ensimmäisenä arkipäivänä tämän jälkeen ja
• muutoksenhakemus on tehtävä viimeistään määräajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

Sivistysvaliokunnan 8.2.2021 kokouksen pöytäkirja julkaistiin kunnan kotisivuilla 16.2. Näin ollen kokouksen asioiden oikaisuvaatimusaika päättyi 9.3.2021

Oikaisuvaatimuksen käsittely

Oikaisuvaatimuksen käsittelyssä sovelletaan kuntalakia ja lisäksi hallintolain säännöksiä toissijaisina ja täydentävinä. Oikaisuvaatimus on käsiteltävä viivytyksettä, mikä tarkoittaa yleensä sitä, että asia on valmistelun jälkeen pyrittävä ottamaan toimielimen seuraavaan kokoukseen.

Oikaisuvaatimus jätetään tutkimatta seuraavissa tilanteissa:

• jos päätös, johon oikaisua haetaan, koskee vain asian valmistelua tai täytäntöönpanoa,
• jos oikaisuvaatimuksen tekijä ei ole asianosainen eikä kunnan jäsen tai
• jos oikaisuvaatimusaikaa ei ole noudatettu.

Oikaisuvaatimusta käsittelevä viranomainen on sidottu niihin vaatimuksiin, joita oikaisuvaatimuksessa esitetään, eikä se voi käsitellä asiaa laajemmin. Toimielin voi oikaisuvaatimusta käsitellessään muuttaa hallintopäätöstä, kumota päätöksen tai hylätä oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimukseen annettavassa päätöksessä on annettava perusteltu ratkaisu oikaisuvaatimuksessa esitettyihin vaatimuksiin. Oikaisuvaatimukseen annetusta ratkaisusta voi tehdä valituksen hallinto-oikeudelle. Valitusoikeus on lähtökohtaisesti vain sillä, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Jos päätös muuttuu oikaisuvaatimuksen johdosta, voivat muutkin kunnallisvalitukseen oikeutetut valittaa siitä.

Koska valittaja on Sipoon kunnan jäsen ja oikaisuvaatimus on jätetty ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä, oikaisuvaatimus käsitellään.

Oikaisuvaatimuksessa sisältö

Valittaja esittää vaatimuksenaan, että sivistysvaliokunnan päätös SIVVLK § 17 8.2.2021 kumotaan epäasianmukaisen, hätäisen ja menettelyvirheitä sisältävän päätöksentekoprosessin vuoksi, joka aiheuttaa epäilyn, onko päätös tehty kunnan ja sen asukkaiden parhaan edun mukaisesti.

Lisäksi valittaja toteaa vaatimuksenaan asian käsittelyn osalta seuraavaa: "Koska oikaisuvaatimukseni käsitellään näköjään julkisesti verkossa, en halua oikaisuvaatimustani referoitavan. Jos käsittelyn kannalta on ehdotonta, että sitä nimelläni julkisesti käsitellään, haluan oikaisuvaatimuksessani esille tuomani asiat esitettynä kokonaisuudessaan kuten olen sen kirjoittanut, en toisen referoimana enkä osia kokonaisuudesta irrotettuna (Hallintolaki 62 b §, Tekijänoikeuslaki 3 §)."

Hallintolain 62 b §:n mukaisesti asiakirjan nähtäville asettamista koskevan ilmoituksen sekä julkisen kuulutuksen ja kuulutettavan asiakirjan tiedot saadaan julkaista, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu. Henkilötiedoista julkaistaan kuitenkin ainoastaan tiedonsaannin kannalta välttämättömät henkilötiedot ja ne voidaan julkaista sen estämättä, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 16 §:n 3 momentissa säädetään. Asiakirjan nähtäville asettamista koskevan ilmoituksen sekä julkisen kuulutuksen ja kuulutettavan asiakirjan sisältämät henkilötiedot on poistettava yleisestä tietoverkosta viranomaisen verkkosivuilta edellä 62 §:n 3 momentissa ja 62 a §:n 2 momentissa tarkoitetun nähtävillä pitoajan kuluttua.

Hallintolain käyttölain 51 § mukaan valitusviranomaisen on päätöksessään annettava ratkaisu asiassa esitettyihin vaatimuksiin. Valitusviranomaisen tulee harkita kaikkia esiin tulleita seikkoja ja päättää, mihin seikkoihin ratkaisu voidaan perustaa. Lain 53 §:ssä todetaan, että päätös on perusteltava. Perusteluista on ilmettävä, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun ja millä oikeudellisella perusteella siihen on päädytty.

Tekijänoikeuslain tehtävänä on suojata taiteellisten tuotosten, tietokantojen ja luetteloiden ja muiden vastaavien teosten tekijänoikeus. Laki ei koske asiakirjaa, joka on jätetty viranomaisen käsiteltäväksi. Viranomaisen tehtävänä on käsitellä oikaisuvaatimuksessa olevat seikat toimivaltansa puitteissa noudattaen hallintolain käyttölain määräyksiä ja henkeä. Asian käsittelyn yhteydessä asiakirjassa esitettyjä seikkoja voidaan referoida tarpeen mukaan. Käsittelyssä pitää tuoda selkeästi esille, mihin asiankirjan kohtaan kulloinkin referoitava asia tai seikka liittyy.

Jotta oikaisuvaatimuksen käsittely voidaan jälkikäteen arvioida, alkuperäinen oikaisuvaatimus liitetään osaksi käsittelyasiakirjoja. Toimenpiteellä varmistetaan, että oikaisuvaatimuksen laatijan esittämät vaatimukset ja niiden perustelut ovat nähtävissä kokonaisuudessaan. Päätöksen saatuaan asianosaisella on mahdollisuus arvioida asian käsittelyn oikeellisuus ja tarvittaessa hakea siihen muutosta päätökseen liitetyn valitusosoituksen mukaisesti. Edellä mainituilla toimenpiteillä varmistetaan oikaisuvaatimuksen laatijan oikeus asiansa lainmukaiseen käsittelyyn.

Valittaja toteaa lisäksi seuraavaa: "Edellä kuvatun epäasianmukaisen päätöksentekoprosessin pohjalta sivistysvaliokunnan kokouksessa 08.02.2021 päätös on tehty kielikylpykoulun kannalta puutteellisen, hätäisen ja virheellisen selvityksen perusteella ja päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirheitä (Hallintolaki 50 §). Sipoon kunnan ei tule sallia päätöksiä, jotka on tehty hätäisesti puutteellisin ja virheellisin perustein ottamatta huomioon kunnan ja kunnan asukkaiden parasta etua ja asianosaisten tarpeita. Luottamushenkilöiden tulee ennen kaikkea edistää näitä etuja, ei omia poliittisia, taloudellisia tai henkilökohtaisia intressejään. Velvollisuuksien vastaista toimintaa epäiltäessä olisi tullut pyytää selitys asianosaisilta luottamushenkilöiltä, eikä antaa tilanteen jatkua ja epäiltyjen henkilöiden osallistua päätöksentekoon ilman selityksen antamista. Päätöstä valmisteltaessa ja tehtäessä on tapahtunut hallintolain mukaisia menettelyvirheitä, eikä päätös ole kunnan, sen asukkaiden tai asianosaisten tarpeiden tahi edun mukainen. Näistä syistä päätös on kumottava."

"Liittyen oikaisuvaatimukseni toimittamiseen haluan vielä todeta, että oikea päivämäärä oikaisuvaatimusajan päättymiselle on 9.3.2021 eikä 2.3.2021, kuten sivistysjohtaja sivistysvaliokunnankokouksen 9.3.2021 esityslistalla kirjoittaa (Esityslista 7.3.2021 klo 19:40). (Päätöskokous oli 8.2., pöytäkirja julkaistiin yleisessä tietoverkossa 16.2., kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä eli 23.2., ja oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluttua päätöksen tiedoksisaannista eli 9.3). Pidän hyvin mielenkiintoisena, että sivistysvaliokunta juuri tämän runsaasti keskustelua herättäneen asian käsittelyn osalta virheellisesti ilmoittaa lyhyemmän oikaisuvaatimusajan. Tämä herättää lisää epäluottamusta päätöksen taustaan ja todellisiin pyrkimyksiin. Toivon, että kyseessä on inhimillinen erehdys eikä kuntalaisten harhaanjohtaminen."

Sipoon kunnan toimielinten pöytäkirjat julkaistaan Kuntalain 109 §:n mukaisesti kunnan kotisivuilla osoitteessa www.sipoo.fi. Pöytäkirjassa ilmoitetaan virallinen päivämäärä, jolloin se on julkaistu. Tästä päivämäärästä alkaa hallintolain mukainen valitusajan laskeminen. Sivistysvaliokunnan 8.2.2021 kokouksen pöytäkirja on julkaistu kunnan kotisivuilla 16.2.2021. Näin ollen valitusaika päättyi 9.3.2021.

Valittajan esittämä päivämäärä on otettu sivistysvaliokunnan 9.3.2021 pidetyn kokouksen esityslistan asia 11 esittelytekstistä. Siinä todetaan virheellisesti seuraavaa: "Sivistysvaliokunnan 8.2.2021 kokouksen pöytäkirja julkaistiin kunnan kotisivuilla 16.2.2021. Näin ollen kokouksen asioiden oikaisuvaatimusaika päättyi 2.3.2021." Kyseessä on painovirhe, ei virallinen kuntalaisia ohjeistava tiedoksianto.

Valittaja perustelee vaatimustaan ko. kumota sivistysvaliokunnan päätös (SIVVLK 8.2.2021 § 17) neljällä kohdalla, joita käsitellään seuraavaksi oikaisuvaatimuksessa esitetyssä järjestyksessä ja siinä olevien otsikoiden mukaisina kokonaisuuksina.

1. KUNNANHALLITUS

- Kunnanhallituksen päätös 16.3.2020 Söderkulla skolan ja kielikylpykoulun osalta koski ensisijaisesti Söderkulla skolaa ja sen tulevan uuden kiinteistön sijaintia.

- Kielikylvyn osalta päätöksessä mainitaan "kielikylpytoiminta voi aloittaa Sipoonlahden koululla syksyllä 2021". Päätöstä aloittaa toiminta ei tehty, annettiin vain mahdollisuus.

-          Sivistystoimi oli ymmärtänyt tämän viranomaisia sitovana päätöksenä, ja asia oli annettu opetuspäällikölle valmisteltavaksi suomenkieliseen koulutusjaostoon päätöstä varten

- Kunnanhallituksen palaverissa 16.3.2020 on ollut paikalla henkilö, jonka perheenjäsentä päätös on koskenut. LIITE 1. X:n jääviys. Hän ei ole osallistunut päätöksentekoon valtuuston puheenjohtajana, mutta hän on ollut mukana aiheesta keskusteltaessa.

- Kuntaliiton lakimiehen mukaan päätös on syntynyt tilanteessa, jossa on ollut jäävi henkilö paikalla.

- Jos kielikylpyä ei olisi Söderkulla skolaa koskevan päätöksen yhteydessä laajennettu Sipoonlahden kouluun, Söderkulla skola ei olisi saanut todennäköisesti mahdollisuutta omalle koululle vielä 2024. Tämä on myös mainittu kunnanhallituksen pöytäkirjassa 16.3.2020: "Selvää lienee kuitenkin, ettei tilantarpeen takia uutta Söderkulla skolania tarvita vielä vuonna 2024, jollei muita päätöksiä tehdä Etelä-Sipoon kouluverkon suhteen".

- Kielikylpykoulun osalta 16.3.2020 tehdyssä päätöksessä ei ole lainkaan otettu huomioon syksyllä 2019 valmistunutta laajaa asiantuntijaraporttia "Söderkulla skola tarve- ja vaihtoehtoselvitys raportti 28.10.2019". Raportissa mainitaan mm.,

-          että kielikylvyn aloituspaikkoja on lisättävä varhaiskasvatuksesta lähtien, jotta saadaan aloittava kielikylpyluokka täyteen

-          että suomenkielinen kampus muodostaa haittatekijän lapsen kielikylvettämiselle.

Yhteenveto kunnanhallituksen päätöksestä:

- Kielikylpykoulun edun osalta asiaa ei ole mietitty, vaikka pohjana on ollut ostettu selvityskin

- Päätös on mietitty vain Söderkulla Skolan pikaisen rakentamisen edun kannalta, kuten pöytäkirjassakin mainitaan

- Kunnanhallituksen päätös ei ole ollut sitova. Miksi sitä on lähdetty viemään eteenpäin kuin se olisi sitova?

- Päätös on syntynyt tilanteessa, jossa on ollut kielikylpykoulun osalta jäävi henkilö paikalla

KÄSITTELY:

Koska kunnanhallituksen päätös § 48 16.3.2020 on lainvoimainen, siitä ei voi enää tehdä oikaisuvaatimusta.

Kunnassa on todettu jo keväällä 2020, että hallituksen em. päätöksessä ei ole tapahtunut oikaisuvaatimuksessa todettua hallintolain 50 § mukaista menettelyvirhettä.

Sivistysvaliokunnalla ei ole toimivaltaa käsitellä kunnanhallituksen päätösten oikeudellisuutta. Näistä syitä oikaisuvaatimusta ei käsitellä tältä osin.

Kunnan hallintosäännön 26 § mukaisesti kunnan valiokunnilla on vastuualueellaan kokonaisvastuu kunnallisten palveluiden järjestämisestä ja kehittämisestä valtuuston asettamat tavoitteet ja osoittamat resurssit sekä kunnanhallituksen tarvittaessa antamat ohjeet huomioon ottaen.

Kunnan hallintosäännön 26 §:n mukaisesti sivistysvaliokunnan tehtävänä on päättää toiminnan aloittamisesta, muuttamisesta tai lakkauttamisesta edellyttäen, että päätös ei aiheuta merkittävää muutosta valiokunnan alaisen toiminnan palveluverkkoon tai hallintosäännössä vahvistettuun organisaatiorakenteeseen.

Sivistysvaliokunnan päätöksen valmistelun lähtökohtana oli, että kunnanhallituksen päätös (KH 16.3.2020 § 68) oli Sipoon kunnan hallintosäännön 26 § mukainen hallituksen antama ohje.  Oikeus varsinaisen päätöksen tekemisestä kielikylpyopetuksen aloittamisesta Sipoonlahdessa elokuussa 2021 kuuluu Sipoon kunnan hallintosäännön mukaan sivistysvaliokunnalle.

Laki kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 17 § mukaisesti viranhaltijan on suoritettava virkasuhteeseen kuuluvat tehtävät asianmukaisesti ja viivytyksettä noudattaen asianomaisia säännöksiä ja määräyksiä sekä työnantajan työnjohto- ja valvontamääräyksiä. Jotta toimielin, jonka vastuulle asia kuuluu, voi käsitellä asiaa, viranhaltijoiden velvollisuus on valmistella asia toimielimen käsittelyyn.

Edellä mainituista syistä sivistysosastolla asia valmisteltiin päätettäväksi. Toimielin, jonka päätösvaltaan asiankäsitteleminen kuuluu, voi palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi. Toimielin voi myös jättää asian pöydälle ja siten siirtää asian käsittelyn seuraavaan toimielimen kokoukseen ja pyytää päätöksen perusteeksi mahdollisesti tarvittavia lisätietoja. Toimielimellä on oikeus tehdä päätös esittelijän esityksen mukaisesti tai joko kokonaan tai osittain esittelijän esityksen vastaisesti. Edellytyksenä on, että päätöksessä ja päätösprosessissa noudatetaan kunta- ja hallintolain lisäksi päätettävää asiaa ohjaavia säädöksiä.

Se, että sivistysvaliokunnan päätöksestä jätettiin kaksi eriävää mielipidettä ja että päätösesitykseen tehtiin kolme vastaehdotusta, josta yksi asian käsittelyn aikana pidettyjen äänestysten seurauksena voitti esittelijän esityksen, osoittaa, että sivistysvaliokunnalla oli tosiallisesti mahdollisuus päättää asiasta itsenäisesti.

Se, että kielikylpyopetuksen aloituspaikat eivät ole täyttyneet odotetulla tavalla, ei ole tosiasiallinen este laajentaa kielikylpyopetus Etelä-Sipooseen. Sivistysvaliokunnalla on kunnan hallintosäännön mukaisesti oikeus päättää, millä edellytyksillä toiminta voidaan käynnistää.

Perusopetuksen opetussuunnitelman luvussa 10.1.1 Laajamittainen kaksikielinen opetus määritellään kielikylpyopetuksen perusteet ja tavoitteet. Siinä ei määritellä, missä opetus järjestetään, miten opetusryhmät muodostetaan ja millaiset tilat opetukselle pitää osoittaa. Yleisesti kielikylpytoiminta toteutetaan osana suomenkielistä perusopetusta samassa koulussa, jossa opetusta annetaan suomen kielellä. Koska Sipoossa opetus on keskitetty omaan koulurakennukseen, kunnan kielikylpytoiminta on yleiseen käytäntöön verrattuna poikkeus.

2. SUOMENKIELINEN KOULUTUSJAOSTO

- Ensimmäisen kerran Suomenkielisessä koulutusjaostossa on keskusteltu kielikylvyn laajentamistarpeesta kunnanhallituksen mahdollistavan päätöksen jälkeen 17.9.2020 pykälässä 47: "Söderkulla skolanin hankkeen aikataulu vaikuttaa ratkaisevasti kielikylpytoiminnan järjestämiseen ja oppilasmäärän kasvuun. Jos kielikylpytoimintaa ei aloiteta Söderkullan kulttuuri- ja sivistyskeskuksessa ja jos oppilasmäärät pysyvät nykyisellä tasolla tai kasvu on vähäistä, Söderkulla skolan hanketta voidaan lykätä vieläkin kauemmaksi tulevaisuuteen. Toisaalta, jos kielikylpytoiminta aloitetaan tai jos oppilasmäärän kasvu on merkittävää, Söderkulla skolanin hanke pitäisi käynnistää mahdollisesti aikaisemmin."

- Kielikylpytoimintaa on alettu suunnittelemaan Etelä-Sipooseen 2021 aloitettavaksi Suomenkielisessä koulutusjaostossa 27.10.2020.

- Esittelijän alkuperäinen ehdotus on ollut, että toiminta alkaa, jos toimintaan ilmoittautuu vähintään 20 oppilasta vuosiluokilta 0-1.

- Esittelijän muutettu ehdotus on ollut, että toiminta alkaa, jos toimintaan ilmoittautuu vähintään 16 oppilasta vuosiluokilta 1-2.

- Muutettu ehdotus pienemmällä määrällä ja toinen vuosiluokka mukaan lukien on sivistystoimessa tuotu pöytään sen jälkeen, kun muutama Etelä-Sipoolainen vanhempi otti virkamiehiin yhteyttä. Viestin lähetti Vestman.

- Tällöin on myös päätetty, että lähikouluksi määritellään Sipoonlahden kielikylpykoulu luokka-asteille 0-2. Myöhemmin todettiin, että jo koulupaikan saaneiden vuonna 2020 koulunsa aloittaneiden lähikoulua ei voi väkisin vaihtaa.

- Tämän virheen vuoksi asia otettiin seuraavassa palaverissa uudestaan käsittelyyn.

- Uudestaan asiaa on käsitelty 11.11.2020.

- Tällöin on päätetty 16 oppilaan minimiraja luokille 1-2. Tällöin on edellisen päätöksen virhe korjaten päätetty, että lähikouluksi määritellään Sipoonlahden kielikylpykoulu luokka-asteille 0-1.

- Molempien päätösten pohjustuksessa todetaan, että "Jos kielikylpytoiminta laajennetaan myös Etelä-Sipooseen, on toimintaan osallistuvan ikäluokan kokoa kasvatettava niin, että kumpaankin toimipisteeseen otetaan oppilaita yhden opetusryhmän verran. Jotta toiminta olisi taloudellisesti optimaalista, oppilaita tulisi olla molemmissa toimipisteissä 24 oppilasta eli yhteensä 48". -Molempien päätöskertojen jälkeen on jätetty eriäviä mielipiteitä niin pedagogisten kuin taloudellisten asioiden vuoksi kuin myös oman edun tavoittelupyrkimysten vuoksi. Yhteenveto suomenkielisen koulutusjaoston päätöksestä:

- Miksi taloudellisesta optimaalisuudesta ei ole välitetty päätöstä tehtäessä?

- Niin kauan kuin asia oli suomenkielisen koulutusjaoston päätettävissä, asianosaisille asiasta ei tiedotettu mitään eikä heitä kuultu. Voiko tällaisia päätöksiä tehdä kuulematta asianosaisia (Hallintolaki 34 §, Kuntalaki 22 §)?

KÄSITTELY:

Koska suomenkielisen koulutusjaoston päätös KOULJAOS § 72 11.11.2020 on lainvoimainen, siitä ei voi enää tehdä oikaisuvaatimusta eikä sivistysvaliokunnalla ole toimivaltaa käsitellä koulutusjaoston päätöksen laillisuutta.

Kuntalain 22 § edellyttää, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Vaikutusmahdollisuus pitää toteuttaa ennen varsinaisen päätöksen tekemistä.

Vastaavasti hallintolain 34 § edellyttää, että asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun.

Sipoon kunnan hallintosäännön mukaan sivistysvaliokunnan koulutusjaostot eivät päätä kouluverkosta. Sen sijaan jaostolla on kunnan hallintosäännön 28 §:n 8. kohdan mukaisesti oikeus sekä antaa lausunnot toimialaansa kuuluvista asioista että valmistella sivistysvaliokunnalle kunnan lausunnot toimialaansa kuuluvista, kunnan kannalta merkittävistä asioista.

Koulutusjaosto voi antaa lausunnon asiasta samaan aikaan, kun asiaa muutoin valmistellaan sille toimielimelle, jolle varsinainen päätösvalta asiassa kuuluu. Kun jaosto käsittelee lausunnon antamista, sillä on oikeus joko hyväksyä esittelijän laatima esitys, palauttaa se valmisteluun, muuttaa sitä tai hylätä se.

Suomenkielisen koulutusjaoston päätöksestä (KOULJAOS 11.11.2020 § 72) ilmenee, että koulutusjaosto on käyttänyt mahdollisuuden antaa asiasta lausuntonsa kunnan hallintosäännön mukaisesti. Sivistysvaliokunta on puolestaan ottanut huomioon koulutusjaoston lausunnon kielikylpyopetuksen laajentumista koskevassa päätöksessä (SIVVLK 8.2.2021). Näin ollen sivistysvaliokunnan päätös on tältä osin syntynyt hallintosäännön edellyttämässä järjestyksessä ja hengessä.

Molempien em. lakien vaateet täyttyivät, sillä huoltajien ja kuntalaisten kuuleminen suoritettiin ennen kuin sivistysvaliokunta teki asiaa koskevan päätöksen.

Näin ollen huoltajien kuuleminen ja päätöksen teko on suoritettu voimassa olevien säädösten mukaisesti noudattaen hyvän hallinnon periaatteita.

Sivistysvaliokunta teki kyseessä oleva päätöksen sen jälkeen, kun kunnan valtuusto oli hyväksynyt (KV 7.12.2020 § 87) vuoden 2021 talousarvion. Talousarvion käsittelyä koskevasta pöytäkirjasta ilmenee, että kielikylpyopetuksen käynnistämiseen liittyvät taloudelliset vaikutukset on tuotu valtuuston tietoon ennen talousarvion hyväksymistä. Asia ilmenee myös sivistysvaliokunnan 8.2.2021 pidetyn kokouksen pöytäkirjasta.

Sivistysvaliokunta sai vielä asiaa koskevan päätöksen esittelyosuudessa selvityksen siitä, mitä taloudellisia vaikutuksia toiminnan käynnistämisellä on. Koulutusjaoston esittelytekstissä mainittu taloudellinen optimaalisuus ei tarkoita sitä, että sen pitää toteutua. Maininnalla tarkoitetaan, että taloudellisinta opetus on silloin, kun opetusryhmässä on 24 oppilasta. Tällä hetkellä kaikissa kielikylpyopetuksen opetusryhmissä on alle 24 oppilasta.

3. ASIANOSAISTEN KUULEMINEN

- Asianosaiset saivat kutsun tiedotus- ja kuulemistilaisuuteen ke 11.11. ja to 12.11. Samalla pyydettiin kommentteja annettavaksi ennen kuulemistilaisuutta. Kuulemistilaisuus pidettiin ti 17.11.2020.

-          Onko 5 ja 6 vuorokauden annettu aika asiallinen asiaan tutustumiseksi ja kommenttien kirjoittamiseksi (Hallintolaki 34 §, Kuntalaki 22 §)? Saamani tiedon mukaan löytyy ennakkotapaus, jossa seitsemän vuorokautta ei ole riittävä aika.

-Asianosaiselle on toimitettava kuulemisen kohteena olevat asiakirjat alkuperäisinä tai jäljennöksinä taikka varattava muutoin tilaisuus tutustua niihin (Hallintolaki 36 §).

-          Asianosaisille ei toimitettu asiakirjoja eikä niihin päässyt myöskään muutoin tutustumaan, koska asian pohjana ollut suomenkielisen koulutusjaoston kokous oli ollut vasta 11.11.2020 eikä pöytäkirjaa oltu vielä julkaistu verkossa ennen tiedotustilaisuutta.

-          Kyseinen koulutusjaoston pöytäkirja julkaistiin vasta 26.11, viikon myöhässä. Säännösten mukainen julkaisupäivä olisi ollut 19.11.2020.

-          Melkein kaikki kuulemistilaisuuteen kutsutut olivat lähes tietämättömiä asiasta tullessaan paikalle.

- Paikan päällä todettiin, että asia on suomenkielisessä koulutusjaostossa jo päätetty.

- Miten asianosaiset olisivat voineet tutustua asiaan kommentoidakseen asiaa jo tehtyjen päätösten pohjalta, kun asianosaisilla ei ollut käytössään kuulemisen kohteena olevan päätöksen asiakirjoja?

- Tämä on ainoa kerta, kun asianosaisille on asiasta tiedotettu tai heitä on kuultu.

KÄSITTELY:

Kuntalaki määrittelee yleisellä tasolla, miten kuntalaisille tulee antaa mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon. Lain perusteella kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on lähtökohtaisesti oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Valtuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen mahdollisuuksista.

Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti:

1) järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä kuntalaisraateja

2) selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa;

3) valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia kunnan toimielimiin;

4) järjestämällä mahdollisuuksia osallistua kunnan talouden suunnitteluun;

5) suunnittelemalla ja kehittämällä palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa;

6) tukemalla asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua. (Kuntalaki 22 § Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet)

Kuntalaki edellyttää, että kunnan toiminnasta tiedotetaan asukkaille, palvelujen käyttäjille, järjestöille ja muille yhteisöille. Kunnan tulee antaa riittävästi tietoja kunnan järjestämistä palveluista, taloudesta, kunnassa valmistelussa olevista asioista, niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä, tehdyistä päätöksistä ja päätösten vaikutuksista. Kunnan on tiedotettava, millä tavoin päätösten valmisteluun voi osallistua ja vaikuttaa. Lisäksi kunnan on huolehdittava, että toimielinten käsittelyyn tulevien asioiden valmistelusta annetaan esityslistan valmistuttua yleisen tiedonsaannin kannalta tarpeellisia tietoja yleisessä tietoverkossa. Viestinnässä on käytettävä selkeää ja ymmärrettävää kieltä ja otettava huomioon kunnan eri asukasryhmien tarpeet. (Kuntalaki 28 § Viestintä)

Hallintolaissa määritellään, miten asianomaiselle annetaan mahdollisuus tulla kuulluksi ennen häntä koskevan päätöksen tekoa. Laki edellyttää, että asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun.

Edunvalvojan, huoltajan tai muun laillisen edustajan käyttäessä puhevaltaa on kuultava hänen päämiestään ja vastaavasti päämiehen käyttäessä puhevaltaa on kuultava edunvalvojaa, huoltajaa tai muuta laillista edustajaa, jos kuuleminen on tarpeen päämiehen edun vuoksi tai asian selvittämiseksi. (Hallintolaki 35 § Päämiehen ja edunvalvojan tai huoltajan kuuleminen)

Hallintolaki edellyttää, että asianosaiselle on ilmoitettava kuulemisen tarkoitus ja selityksen antamiselle varattu määräaika. Kuulemista koskevassa pyynnössä on tarvittaessa yksilöitävä, mistä seikoista selitystä pyydetään. Asianosaiselle on toimitettava kuulemisen kohteena olevat asiakirjat alkuperäisinä tai jäljennöksinä taikka varattava muutoin tilaisuus tutustua niihin. (Hallintolaki 36 § Kuulemisesta ilmoittaminen)

Jos asian ratkaisulla voi olla huomattava vaikutus muiden kuin asianosaisten elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin, viranomaisen tulee varata näille henkilöille mahdollisuus saada tietoja asian käsittelyn lähtökohdista ja tavoitteista sekä lausua mielipiteensä asiasta.

Asian vireilläolosta ja vaikuttamismahdollisuuksien käyttämisestä on ilmoitettava asian merkityksen ja laajuuden kannalta sopivalla tavalla.

Tiedot suullisesti esitetyistä vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun, on kirjattava tai muulla tavoin rekisteröitävä. (Hallintolaki 47 § Tietojen kirjaaminen)

Koska kielikylpyopetuksen laajentumisessa Etelä-Sipooseen on kyse kunnan palveluverkon muuttamisesta, kuulemisen perusteena on kuntalaki. Koska ehdotetun toimenpiteen seurauksena Etelä-Sipoossa asuvien kielikylpyesiopetuksen oppilaiden lähikoulu muuttuu, kuulemissa noudatettiin myös hallintolakia.

Kielikylpyopetuksen laajentamista koskevasta palveluverkon muutosehdotuksesta ilmoitettiin kuntalaisille kunnan kotisivuilla.

Metsärinteen päiväkodissa kielikylpyesiopetuksessa ja 4-5 -vuotiaiden kielikylpyryhmissä olevien lasten huoltajille jaettiin asiaa koskeva tiedote.

Lisäksi Leppätien koulun 1. luokan eteläsipoolaisten oppilaiden huoltajille tiedotettiin mahdollisuudesta siirtää oppilas jatkamaan opintojaan Etelä-Sipoossa lukuvuoden 2021-2022 alusta. Tiedotteessa todettiin, että siirtyminen Etelä-Sipooseen on vapaaehtoista.

Huoltajille ja kuntalaisille yleisesti järjestettiin asiaa koskeva tiedotus- ja kuulemistilaisuus Sipoonlahden koulun tiloissa 17.11.2020. Tilaisuuteen osallistui runsaslukuinen joukko kuntalaista. Tilaisuudessa esitetyt kannanotot kirjattiin ylös ja ne liitettiin tilaisuudesta laadittuun muistioon. Se toimitettiin sivistysvaliokunnan kokoukseen nähtäväksi.

Huoltajille tarjottiin myös mahdollisuus esittää näkemyksensä asiasta kirjallisesti. Määräaikaan 17.11. 2020 klo 16.00 mennessä useat huoltajat toimittivat kuntaan kannanottonsa. Ne toimitettiin sivistysvaliokunnan 8.2.2021 pidettyyn kokoukseen nähtäväksi.

Asiasta tiedottaminen, kuntalaisten osallisuus ja kuulluksi tuleminen varmistettiin siten ennen varsinaisen päätöksen tekemistä sekä kunta- että hallintolain mukaisesti. Se, että useat huoltajat esittivät asiasta kirjallisesti näkemyksensä ja asiaa koskevaan tiedotus- ja kuulemistilaisuuteen osallistui sekä esiopetukseen, ensimmäiselle luokalle että toiselle luokalle siirtyvien oppilaiden huoltajia, osoittaa, että huoltajilla oli tosiasiallinen mahdollisuus tulla kuulluksi ja vaikuttaa ennen kuin sivistysvaliokunta teki asiaa koskevan päätöksen.

4. SIVISTYSVALIOKUNTA

- Sivistysvaliokunta on ensimmäisen kerran käsitellyt asiaa suomenkielisen koulutusjaoston ehdotuksen pohjalta 18.11.2020

-          Sivistysvaliokunnan päätöskokous oli heti seuraavana päivänä asianosaisten kuulemistilaisuuden jälkeen.

-          Onko luottamushenkilöille annettu riittävästi aikaa tutustua sekä asianosaisten vastineisiin että kuulemistilaisuuden muistiinpanoihin, jotta he ovat voineet edistää kunnan ja sen asukkaiden etua arvokkaasti (Kuntalaki 69 §)? Aikaa on annettu alle 1 vuorokausi.

- Sivistysvaliokunnassa tehtiin päätös 18.11.2020 aloittaa kielikylpykoulu Etelä-Sipoossa 2021, oppilasmääräksi riittäisi 8 oppilasta vuosiluokille 1-2. Päätös tehtiin äänin 6-2 .

-          Sivistysvaliokunnan 18.11.2020 pöytäkirjasta ei tule ilmi, että asianosaisten vanhempien vastineita olisi käsitelty. Ei tule myöskään ilmi, paljonko vastineita tuli, tai millaista kannanottoa niissä oli.

-          Päätökseen esitettiin kaksi eriävää mielipidettä. Eriävästä mielipiteestä tulee ilmi, että asianosaisten vastineita ei ole otettu asianmukaisesti huomioon päätöksenteossa.

-          Eriävässä mielipiteessä myös todetaan, että asianosaisilta on tullut voimakasta kritiikkiä.

-          Toisessa eriävässä mielipiteessä todetaan, että kustannuksia ei ole tutkittu ollenkaan.

• Eriävässä mielipiteessä esitetään myös, että asiaan liittyy oman edun ajamista poliittisten kassakaappisopimusten avulla. Tämä on sen luokan syytös, että epäillyiltä velvollisuuksiensa vastaisesti toimineilta luottamushenkilöiltä on vaadittava selitys (Kuntalaki 85 §). Onko näin toimittu?

- Sivistysvaliokunta perui yllä mainitun päätöksensä 21.1.2021, koska sivistysvaliokunnassa päätöstä tekemässä oli jäävi henkilö.

-          18.11.2020 tehdyn päätöksen vuoksi koulupaikat oli kuitenkin jo jaettu uudelleen, eikä joulukuun kouluun ilmoittautumisen yhteydessä voinut enää hakea lastaan virheellisesti tehdyn päätöksen vuoksi Leppätien kouluun lähikouluna. Virheellisestä päätöksestä huolimatta tilannetta ei ole oikaistu, ja koulupaikat ovat olleet jaossa virheellisen ja sittemmin kumotun päätöksen nojalla. Miksi tilannetta ei ole oikaistu?

-          18.11.2020 tehdyn päätöksen vuoksi kunta oli kerännyt jo oppilaiden nimiä, jotka haluavat Sipoonlahden koulun aloittavan syksyllä 2021. Tätä kerättyä listaa pidettiin käypänä, vaikka päätös kumottiin.

- Sivistysvaliokunta teki uuden päätöksen Sipoonlahden kielikylpykoulun aloittamisen puolesta 2021 yhteensä kahdeksalla oppilaalla vuosiluokilla 1-2 kokouksessaan 8.2.2021, tällä kertaa äänin 5-4.

-          Eriävässä mielipiteessä jälleen kerran todetaan, että asiaan näyttää liittyvän oman edun ajamista ja poliittisia kassakaappisopimuksia. Onko asiaa tässä välissä edelleenkään selvitetty luottamushenkilöille?

-          Aiemman päätöksen kumoamisesta ja sen syystä ei ole tehty mitään merkintää päätöspöytäkirjoihin. Pöytäkirjan mukaan asia on tullut suomenkieliseltä koulutusjaostolta eteenpäin 11.11.2020 ja päätös on sivistysvaliokunnassa tehty kerralla 8.2.2021. Tämä ei ole totuus. Välissä oli tehty virheellinen päätös, joka vaikutti tulevien 1-2 luokkalaisten koulun valintaan peruuttamattomasti, koska joulukuun kouluvalintaa ei oikaistu virheellisestä päätöksestä huolimatta.

• Miksi korjaamisesta ei ole tehty merkintää taltiokappaleeseen (Hallintolaki 52 §)?

-          Ennen 21.1.2021 pidettyä kokousta esityslistalla näytettiin, paljonko oppilaita Sipoonlahden kielikylpykouluun oli ilmoittautunut (ainoastaan 11 kpl, joista 4 ekaluokkalaista ja 7 tokaluokkalaista). Tämä tieto vähäisestä kiinnostuksesta ei jäänyt pöytäkirjoihin päätöksen kumoamisen jälkeen, vaikka kunkin oppilaan kouluunhakupaikat muutoin jätettiin voimaan päätöksen kumoamisesta huolimatta.

-          Helmikuinen päätös poikkesi marraskuisesta päätöksestä siinä, että eskarit, luokka 0, oli päätetty jättää pedagogisista syistä pois uudelta Sipoonlahden kielikylpykoulun yhdysluokalta.

• Ilmoittautuneiden eskareiden hyvin pieni määrä osoittaa, ettei tällä aikataululla ole realistista saada kielikylpyluokkia täyteen lähitulevaisuudessa, vaan työ on aloitettava lisäämällä ensin kielikylpypaikkoja varhaiskasvatuksessa.

-          18.11.2020 tehdyn päätöksen ja 8.2.2021 tehdyn päätöksen välissä asiasta on julkisesti kunnassa puhuttu hyvin paljon. LIITE 2. Keskustelua kunnassa päätökseen liittyen välillä 18.11.2020 - 8.2.2021 o8.2.2021 Tehdyn päätöksen jälkeen asiasta on julkisesti kunnassa puhuttu hyvin paljon. LIITE 3. Todisteita päätöksentekijöiden asiaan perehtymättömyydestä ja jopa valehtelusta 8.2.2021 tehdyn päätöksen jälkeen

Edellä kuvatun epäasianmukaisen päätöksentekoprosessin pohjalta sivistysvaliokunnan kokouksessa 08.02.2021 päätös on tehty kielikylpykoulun kannalta puutteellisen, hätäisen ja virheellisen selvityksen perusteella ja päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirheitä (Hallintolaki 50 §).

Sipoon kunnan ei tule sallia päätöksiä, jotka on tehty hätäisesti puutteellisin ja virheellisin perustein ottamatta huomioon kunnan ja kunnan asukkaiden parasta etua ja asianosaisten tarpeita.

Luottamushenkilöiden tulee ennen kaikkea edistää näitä etuja, ei omia poliittisia, taloudellisia tai henkilökohtaisia intressejään. Velvollisuuksien vastaista toimintaa epäiltäessä olisi tullut pyytää selitys asianosaisilta luottamushenkilöiltä, eikä antaa tilanteen jatkua ja epäiltyjen henkilöiden osallistua päätöksentekoon ilman selityksen antamista.

KÄSITTELY:

Viranomainen voi poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen, jos päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe. Virheen korjaaminen edellyttää, että asia käsitellään uudelleen ja asiassa annetaan uusi päätös. Uuden päätöksen tiedoksisaannista alkaa kulua uusi muutoksenhakuaika.

Koska sivistysvaliokunnan 18.11.2020 pidetyssä kokouksessa kielikylpyopetuksen laajentumisesta koskevan asian § 73 käsittelyn yhteydessä tapahtui hallintolain 50 § mukainen menettelyvirhe, päätös kumottiin valitusajan päättymisajankohdan jälkeisessä seuraavassa valiokunnan kokouksessa SIVLTK 21.01.2021 § 11.

Kun päätös kumotaan, sitä ei sen jälkeen ole olemassa. Asian käsittely jatkuu siten, että päätöksenteossa palataan kumottua päätöstä edeltävään tilanteeseen. Tästä syystä kyseisessä tapauksessa palattiin suomenkielisen koulutusjaoston sivistysvaliokunnalle antamaan esitykseen, jonka pohjalta sivistysjohtaja laati sivistysvaliokunnalle uuden päätösesityksen.

Kumottu päätös ja sen kumoava päätös ovat kuntalaisten nähtävissä asianmukaisesti kunnan kotisivuilla sivistysvaliokunnan 21.1.2021 pidetyssä pöytäkirjassa.

Koska sivistysvaliokunnan päätös SIVVLK 18.11.2020 § 73 on kumottu, siihen liittyvät asiat jätetään tältä osin käsittelemättä.

Sivistysvaliokunta saa käsitellä oikaisuvaatimuksessa esitettyjä asioita vain toimivaltansa puitteissa. Luottamushenkilöiden kokouksen ulkopuolinen toiminnan tarkasteleminen ei kuulu valiokunnan toimivaltaan. Näiltä osin oikaisuvaatimuksessa esitettyjä perusteluita ei käsitellä.

Sivistysvaliokunnan päätöksen (SIVVLK 8.2.2021 § 17) yhteydessä ei ole ilmennyt, että päätöksenteossa olisi tapahtunut hallintolain 50 § mukaista menettelyvirhettä.

Kouluun ilmoittautuminen

Sipoon perusopetukseen ilmoittautumisesta on ilmoitettu kunnan kotisivuilla 20.11.2020. Tiedotteessa todetaan mm. seuraavaa:

Kaikkien esiopetukseen- tai kouluun ilmoittautumisikäisten lasten huoltajien tulee ilmoittaa Wilmassa, missä lapsi aloittaa esiopetuksessa tai koulussa riippumatta siitä, onko aloituspaikka Sipoon kunnan alueella vai muussa kunnassa.

Lähikoulupäätös annetaan tiedoksi Wilmassa maaliskuun aikana. Mahdollista toissijaista esikoulu- / koulupaikkaa tulee hakea 31.3.2021 mennessä ja päätökset näistä tehdään huhtikuun aikana. Seuraava mahdollisuus hakea toissijaista esikoulu- / koulupaikkaa on 31.5.2021 mennessä, näistä esikoulu- / koulupaikoista päätetään kesäkuun aikana.

Koska sivistysvaliokunnalle valmisteltiin uutta esitystä kielikylpyopetuksen laajentamiseksi Etelä-Sipooseen heti sen jälkeen, kun 18.11.2020 tehty päätös kumottiin, Etelä-Sipoossa järjestettävään kielikylpyyn ilmoitettujen oppilaiden ilmoittautumisia ei ryhdytty kumoamaan eikä huoltajia kehotettu ilmoittamaan lastaan muuhun opetukseen. Toimenpiteellä haluttiin välttää tilanne, jossa ensin ohjeistetaan ilmoittautumaan Etelä-Sipoon kielikylpyopetukseen ja sen jälkeen toiminnan aloittamispäätöksen kumoamisen seurauksena ohjeistettaisiin ilmoittautumaan joko Leppätien koulun kielikylpyopetukseen ja mahdollisen uuden kielikylpyopetuksen laajentumispäätöksen seurauksena uudelleen ilmoittautumaan Etelä-Sipoossa järjestettävään kielikylpyopetukseen.

Valitulla toimintatavalla haluttiin turvata hyvän hallinnon periaatteiden noudattaminen huoltajien kannalta haastavassa tilanteessa.

Huoltajille on tiedotettu, että päätökset koulupaikoista annetaan vasta huhtikuussa 2021. Koska sivistysvaliokunta tekin päätöksen käynnistää kielikylpyopetus Etelä-Sipoossa elokuussa 2021, opetukseen ilmoitettuja oppilaita koskevat ilmoittautumiset katsottiin olevan voimassa. Tämän lisäksi ilmoittautumisaikaa pidennettiin, jotta mahdolliset uudet ilmoittautumiset voitiin ottaa huomioon.

Sivistysvaliokunnan asiaa koskevan päätöksen esittelytekstissä asiasta todetaan seuraavaa: "Koska päätös toiminnan aloittamisesta tehdään sen jälkeen, kun ilmoittautuminen Sipoon kunnan perusopetuksen 1. vuosiluokalle on päättynyt, Etelä-Sipoon kielikylpyopetuksen ilmoittautuminen tulee määritellä siten, että huoltajilla on tosiasiallinen mahdollisuus ilmoittaa lapsensa opetukseen. Jo aikaisemmin tehdyt ilmoittautumiset huomioidaan, niitä ei tarvitse uusia. On tarkoituksenmukaista, että ilmoittautuminen Etelä-Sipoon kielikylpyopetukseen jatkuu kuluvan vuoden maaliskuun 12. päivään saakka. Mikäli siihen mennessä toimintaan ilmoittautuu valiokunnan päättämä minimimäärä oppilaita, toiminta voidaan käynnistää lukuvuoden 2021-2022 alussa. Ilmoittautumista ei voida jatkaa pidempään, sillä lukuvuoden 2021-2022 opetusryhmien muodostaminen, kasvatus- ja opetushenkilöstön rekrytointi ja opetuksen järjestämiseen liittyvät muut valmistelut sekä koulukuljetusreittien suunnittelu edellyttävät riittävästi aikaa."

Siksi voidaan todeta, että edellä mainitulla tavalla on taattu lapsensa opetukseen ilmoittaneille huoltajille hyvän hallinnon periaatteiden mukainen asioiden käsittely. Lisäksi sivistysvaliokunta on ollut tietoinen tilanteesta päätöstä tehdessä.

Esiopetuksen järjestäminen

Asiaa koskevan päätöksen esittelytekstissä todetaan seuraavaa: "Mikäli perusopetuksen kielikylpyopetus aloitetaan Etelä-Sipoossa lukuvuoden 2021-2022 alussa, on todennäköistä, että se toteutetaan yhdysluokkamuotoisena opetuksena oletettavissa olevan oppilasmäärän takia. Jos opetusryhmässä olisi myös esioppilaita, opetusryhmän nuorimmat oppilaat olisivat viisivuotiaita samalla, kun vanhimmat oppilaat olisivat toiminnan käynnistäessä jo täyttäneet kahdeksan vuotta. Tästä syystä on pedagogisesti perustelua, että toimintaa aloittavaa opetusryhmää ei muodosteta kolmen eri ikäkauden oppilaista. Siksi on tarkoituksenmukaista, että Etelä-Sipoon kielikylpyesiopetus toteutetaan lukuvuonna 2021-2022 Metsärinteen päiväkodissa, jossa voidaan järjestää myös sitä täydentävä varhaiskasvatus."

Esittelytekstissä todetaan myös selkeästi, kuinka moni lapsi osallistuu kielikylpyvarhaiskasvatukseen. Siksi voidaan todeta, että valiokunnalla on ollut päätöstä tehdessä tiedossa, millaisella järjestelyllä Etelä-Sipoon kielikylpyopetus aloitetaan ja miltä sitä koskevat oppilasennusteet näyttävät päätöksenteon aikana.

Toimintavuoden 2021-2022 esioppilaiden vähäinen määrä ei estä toiminnan käynnistämistä, koska opetusjärjestelyt tehdään lukuvuosittain sen mukaan, kuinka monta oppilasta aloittaa perusopetuksen kielikylpyopetuksessa. Kielikylpyopetuksen oppilaaksiottoperiaatteiden mukaisesti oppilaita voidaan ottaa myös ensimmäiselle vuosiluokalle. Siksi tässä vaiheessa ei ole tarkkaan tiedossa, kuinka moni oppilas tosiasiallisesti aloittaa kielikylpyperusopetuksessa esiopetuksen jälkeen.

Lopputulema

Edellä mainittuun viitaten voidaan todeta, että sivistysvaliokunnan päätös (SIVVLK 8.2.2021 §17) on syntynyt noudattaen asian valmistelusta ja päätöksenteosta annettuja säädöksiä ja ohjeistuksia. Asiaan liittyvien toimielinten päätösten laadinnassa ei ole ilmennyt hallintolain 50 § mukaista menettelyvirhettä. Asian valmistelu on suoritettu kunnanhallituksen ohjaavan päätöksen mukaisesti. Suomenkielinen koulutusjaosto on antanut asiasta Sipoon kunnan hallintosäännön mukaisen lausunnon, jonka pohjalta sivistysvaliokunnalle on laadittu esitys kielikylpyopetuksen käynnistämisestä Etelä-Sipoossa. Kuntalaisille ja asianosaisille on tiedotettu asiasta ja annettu tosiasiallinen mahdollisuus tulla kuulluksi. Sivistysvaliokunta on saanut kuntalaisten kannanotot tiedoksi ennen päätöksen tekemistä. Sivistysvaliokunta on tehnyt päätöksen esittelyn pohjalta ja toimivaltansa puitteissa. Näin ollen oikaisuvaatimus tulee hylätä.

Esittelijä / Föredragande Sivistysjohtaja / Bildningsdirektör Pietinen Jukka

Ehdotus / Förslag Sivistysvaliokunta päättää hylätä oikaisuvaatimuksen.

Bildningsutskottet beslutar att avslå begäran om rättelse.

Käsittely / Behandling  Hallintolain 28.1 §:n 7 kohtaan viitaten kunnanhallituksen edustaja Juha Salo ilmoitti olevansa esteellinen eikä osallistunut asian käsittelyyn.

 Lilli Kahri ehdotti, että oikaisuvaatimus hyväksytään.

Eva Kuntsi kannatti ehdotusta. 

 Puheenjohtaja totesi, että esittelijän ehdotuksen lisäksi oli tehty yksi kannatettu ehdotus, minkä vuoksi oli äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti seuraavaa äänestysmenettelyä: äänestys nimenhuudolla, jossa sivistysjohtajan ehdotusta kannattavat äänestävät "jaa" ja Kahrin ehdotusta kannattavat äänestävät "ei". Esitys hyväksyttiin yksimielisesti.

Äänestys

Sivistysjohtajan ehdotus "jaa" - 6 ääntä:

Antti Skogster, Mandi Alaterä, Kenneth Albrecht, Juha Kytö, Juha Kopra ja

Tom Sundbäck.

Lilli Kahrin ehdotus "ei" - 3 ääntä:

Caroline Högel, Lilli Kahri ja Eva Kuntsi.

Puheenjohtaja totesi, että sivistysvaliokunta on äänin 6-3 päättänyt

hyväksyä sivistysjohtajan ehdotuksen.

Päätös / Beslut Sivistysvaliokunta hyväksyi esittelijän ehdotuksen.
Pykälä tarkastettiin välittömästi kokouksessa.

Lilli Kahri ja Eva kuntsi jättivät asiaan eriävän mielipiteen.

Bildningsutskottet godkände föredragandens förslag.
Paragrafen justerades genast på mötet.

Lilli Kahri och Eva Kuntsi anmälde avvikande mening i ärendet.