Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen
Protokoll 14.02.2022/Paragraf 44

Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen 14.02.2022 § 44  

935/11.01.00/2021  

Valmistelija / Beredare: Kehitysjohtaja / Utvecklingsdirektör Pirjo Siren, Kaavoituspäällikkö / Planläggningschef Jarkko Lyytinen, jarkko.lyytinen(at)sipoo.fi

Lausunto Helen Oy:n Kilpilahden teollisuusalueen hukkalämmön hyödyntämistä Helsingin kaukolämmön tuotannossa koskevasta ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta

Uudenmaan ELY-keskus on pyytänyt Sipoon kunnan lausuntoa UUDELY/13330/2021 10.1.2022. Sipoon kunta sai lausunnolleen jatkoaikaa niin, että lausunto käsitellään kunnan hallituksessa 14.2.2022. Lausunto tulee toimittaa Uudenmaan ELY-keskukseen heti hallituksen päätöksen jälkeen, viitteeksi UUDELY/13330/2021.

Yleistä hankkeesta:

Kilpilahden hukkalämmön hyödyntäminen varsinkin kivihiiltä korvaamaan Helsingin lämmöntuotannossa on ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta hyvä asia. Se edistää kestävää kehitystä ja toimenpiteitä kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä, joka on Helen Oy:n tavoite. YVA-menettelyssä tuohon tavoitteeseen pääsemisen vaikutukset Kilpilahden hukkalämmön avulla arvioidaan. Hankkeen rakentamisen suunnitellaan alkavan vuonna 2023 ja käyttöönotto tapahtuisi alustavasti vuosina 2027-2029. Rakentaminen kestää 5-6 vuotta.

Hankkeessa tarkastellaan yhteensä seitsemää vaihtoehtoista Kilpilahden teollisuusalueen ja Vuosaaren voimalaitosalueen välisen lämmönsiirtolinjan reittiä. Reitit sijoittuvat Porvoon, Sipoon ja Helsingin alueille ja yhdessä vaihtoehdossa (VE7) vähäiseltä osin myös Vantaan kaupungin alueelle. Yksi vaihtoehdoista, VE 6, kulkisi lähes koko matkan maan alle louhittavassa tunnelissa. Merilinjaus on jätetty YVA:ssa tutkimatta.

Vaihtoehto VE2 kulkee pohjoista reittiä ja pääosin Porvoonväylän suuntaisesti. Lämmönsiirtolinjaus alkaa Kilpilahdesta maaputkena ja kulkee Kilpilahdentien vieressä Porvoonväylälle asti. Sipoonlahden itäpuolella Kallbäckin teollisuusalueen ja Porvoonväylän eteläpuolella linjaus menee tunneliin. Tunnelista takaisin maanpinnalle linjaus tulee Sipoonlahden länsipuolella Falkbergin ja Porvoonväylän eteläpuolelle, ja kulkee maaputkena Helsingin Salmenkallioon, josta eteenpäin linjaus menee tunnelissa Vuosaareen. Reitin VE2 kokonaispituus on yhteensä noin 27 kilometriä.

Vaihtoehdossa VE3 lämmönsiirtolinjaus siirtyy eteläiseltä reitiltä (VE1) Sipoonlahden kohdalla pohjoiselle reitille (VE2). Reitin VE3 kokonaispituus on yhteensä noin 25 kilometriä.

Vaihtoehto VE4 on muuten sama kuin eteläinen reitti (VE1), mutta linjaus menee tunneliin lähempää Kilpilahtea. Reitin VE4 kokonaispituus on yhteensä noin 23 kilometriä.

Vaihtoehto VE5 alkaa kuten vaihtoehto VE4, lämmönsiirtolinjaus siirtyy Sipoonlahden kohdalla pohjoiselle reitille (VE2). Reitin VE5 kokonaispituus on yhteensä noin 27 kilometriä.

Vaihtoehto VE6 on muuten sama kuin eteläinen reitti (VE1), mutta linjaus menee tunneliin jo Kilpilahden teollisuusalueella. Reitin VE6 kokonaispituus on yhteensä noin 23 kilometriä.

Vaihtoehto VE7 on muutoin sama kuin eteläinen reitti VE1, mutta vaihtoehdossa huomioitu Östersundomin osayleiskaavassa esitetty yhteiskäyttötunnelin linjaus hankealueen länsiosassa. Reitin VE7 kokonaispituus on yhteensä noin 26 kilometriä.

Kaikissa vaihtoehdoissa Sipoonlahden sekä muiden merenlahtien alitus tehdään tunnelilla, joka kulkee syvällä kallioperässä.

Lisäksi tarkastellaan ns. VE0-vaihtoehtoa, joka on hankkeen toteuttamatta jättäminen. Nollavaihtoehdossa hankkeen toteutusvaihtoehtojen ympäristövaikutuksia verrataan tilanteeseen, jossa lämpöpumppulaitosta ja lämmönsiirtolinjausta ei toteuteta ja kaikki alueet jäävät nykyiseen tilaansa. Kaukolämpöä tuotetaan muilla keinoin, joiden tuotanto ei perustu kivihiilen polttoon.

YVA:n tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa. Tärkeää on lisätä myös tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. YVA-menettelyssä ei tehdä hanketta koskevia päätöksiä eikä ratkaista sitä koskevia lupa-asioita, vaan sen tavoitteena on tuottaa tietoa päätöksenteon perustaksi. YVA-arviointimenettelyä sovelletaan hankkeisiin ja niiden muutoksiin, joilla on todennäköisesti merkittäviä ympäristövaikutuksia.

Sipoon kunnalla on ollut virkamiesedustusta YVA-arviointiohjelman kokouksissa kaavoituksesta, maanhankinnasta ja ympäristötoimelta. Kukin viranomaistaho on ottanut kantaa YVA-hankkeen kokouksissa vain oman erityisalansa kannalta, mm. kaavoituksen edustajana kaavoituspäällikkö otti kantaa vain kunnan nykyisten ja tulevien kaavahankkeiden kannalta. Sipoon kunnan kanta muodostuu kunnanhallituksessa, toisin kuin YVA-hankkeen esittelytilaisuudessa annettiin ymmärtää.

Sipoon Rakennus- ja ympäristövaliokunta on antanut ympäristönsuojelu-viranomaisen lausunnon Kilpilahden lämmönsiirtohankkeen YVA-ohjelmasta 27.1.2022. Lausunnossa on käyty laajasti läpi hankkeen vaihtoehtojen vaikutuksia mm. työmaavaiheessa lähiympäristöön, luontoarvoihin ja maisemaan.

Arviointiohjelma liitteineen ja kuulutus löytyvät osoitteesta: www.ymparisto.fi/KilpilahdenHukkalammonsiirtoYVA

Sipoon kunnan lausunto

Lausunto koskee yhdyskuntakehittämisen kokonaisuutta, kaavoitusta, maaomaisuutta ja sen arvoa sekä kehittämistä. Sipoon Ympäristönsuojelun lausunnossa on otettu kantaa ympäristökysymyksiin, joka tulee ottaa huomioon erillisenä lausuntona.

Iso osa koko hankkeen negatiivisista vaikutuksista kohdistuu Sipooseen, varsinkin yksityiseen maanomistukseen sekä Sipoon kunnan maankäytön ja maaomaisuuden kehittämisen mahdollisuuksiin.

Sipoon kunta korostaa heti aluksi, ettei vaihtoehtoja ei tule määritellä eikä arvioida vain siten, että ratkaisut olisivat kustannuksiltaan alhaisimpia mahdolliselle putken toteuttajalle.

Toiseksi hankkeen toteuttamiskelpoisuus  on arvioitava vasta, kun on määritelty YVA-ohjelmaa enemmän vaihtoehtoja ja niiden vaikutukset on kattavasti selvitetty. Mikäli hanke etenisi, hankevaihtoehdoista on toteutettava vähiten haitallinen, vaikka se lisäisi hankkeen kustannuksia. 

Selvyyden vuoksi Sipoo vielä toteaa, että ei siis voida toimia niin, että  arvioidaan taloudellisesta näkökulmasta jo valikoitujen, esitettyjen vaihtoehtojen vaikutukset ja toteutukseen valitaan vain taloudellisesti edullisin ratkaisu. Maaputkivaihtoehdot aiheuttavat selvästi enemmän käyttörajoituksia ja ympäristömuutoksia kuin tunnelivaihtoehdot tai merivaihtoehto. Sipoon kaava-alueiden määräykset ja rajaukset sekä kaava-alueiden selvitykset tulee lähtökohtaisesti huomioida niin, että alueiden käyttö ja kehitys ei merkittävästi vaarannu.

Seuraavaksi kannanottomme eri vaihtoehtoihiin:

-          Vaihtoehto 0, jossa hukkalämpöputken negatiiviset seudulliset vaikutukset vältetään, on oleellisin selvitettävä vaihtoehto. Paikallinen uusiutuva energia ja sen eri hyödyntämistavat nimenomaan Helsingissä pitäisi olla voimakkaammassa roolissa ympäristövaikutusten arvioimiseksi ja tämä pitäisi kuvata ja arvioida vaikutuksiltaan kattavasti. Kaikki negatiiviset vaikutukset Sipoon kaavoituksen ja maaomaisuuden arvolle sekä kehittämiselle, kuten myös yksityiselle maanomistukselle,  jäävät tällöin pois.

-          Helen Oy on laatinut nykyisen kehitysohjelmansa vuoteen 2024, ja siinä esitetään, kuinka Hanasaaren kivihiilivoimalan tuottama kaukolämpö korvataan muilla energialähteillä. Korvaava tuotanto on päätetty tehdä ns.hajautettuna.  Sipoo katsoo, että hajauttaminen on tehokkainta tehdä ensisijaisesti Helsingin rajojen sisällä. Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelman ja sen hengen mukaisesti Helsinki keskittyy kaupungin rajojen sisäpuolella syntyviin päästöihin ja päästövähennystoimenpiteisiin.

Lisäksi toisena, 0-vaihtoehtona (ei korvaten o-vaihtoehtona Helsingin paikallista energiatuotantoa Helsingissä)  voi olla lämmön muu hyötykäyttö vaikkapa lähempänä Porvoon suunnalla. 

-          Toissijaisesti meren kautta linjattava vaihtoehto on soveltuvin verrattaessa vaihtoehtoja Sipoon kaavoitukseen, maaomaisuuteen ja sen arvoon sekä kehittämiseen. Linjan pituus on sekä maalla että merellä huomattava: huomattavat selvitystarpeet kustannuksineen merivaihtoehdossa (kasvit, eläimet, haitta-aineet, riskit) ei voi olla peruste, jolla jokin vaihtoehto jätetään pois YVA:n arvioitavista vaihtoehdoista. Merivaihtoehto on selvitettävä, ja arvioitava, olisiko se hyväksyttävämpi esimerkiksi haitan aiheuttamisen vähenemisessä Sipoon kunnalle, maanomistajille ja maanpäälliselle ympäristölle. Juuri YVA-prosessi on se paikka, jossa tätä merilinjausvaihtoehtoa tulee arvioida. Kaikissa maalinjauksissakin haitat putkireitin lähialuella ovat niin merkittävät, että meriputkivaihtoehdon haitat voivat osoittautua olevan samassa luokassa ja eivät kohdistu samalla tavalla kuntaan eikä yksityiseen maanomistukseen.

-          Maanvaihtoehdoissa ainoa toimiva ratkaisu on putkilinjan vieminen tunneliin mahdollisimman aikaisin Kilpilahdesta lähdettäessä. Kaikki esitetyt vaihtoehdot vaativat aikaisempaa tunnelointia Söderkullan tuntumassa. Tämä tunnelitarpeen aikaistamisen tarve ennen Söderkullaa Kalkkirannan liittymän itä-puolella on ilmoitettu kunnan maankäytön edustajien toimesta jo YVA-hankkeen kaavoituksen pidetyssä  ohjausryhmässä  23.9.2020.   Tätä Sipoosta aiemmin jo todettua tarvetta ei ole huomioitu YVA-ohjelman vaihtoehdoissa

-          Kunnan maankäytön ja kaavoituksen kannalta vielä toimivampi ratkaisu on aloittaa tunneli Kalkkirannantien itä-puolella Hangelbyssä, muuten  kaavoitusohjelmassa oleviin kaavahankkeisiin E5 Söderkullan työpaikka-alue ja S22 Kalkkirannantien liittymän TP-alue aiheutuu  ongelmia. Leveä maakaivannossa kulkeva linja estää tai haittaa merkittävästi kaava-alueiden suunnittelua, maaomaisuuden arvon nousua ja tulevien asemakaavojen toteutusta. Tämä voi aiheuttaa merkittäviä tontinmyyntitulojen menetyksiä ja vaarantaa kaavatalouden.

-          Tunnelin osalta paras vaihtoehto on aloittaa jo Kringelmalmin kohdalla tai aikaisemmin Kilpilahdessa (VE4, VE5, VE6). Pitkän tähtäimen suunnittelussa tunnelin aloittaminen jo Kringelmalmissa mahdollistaisi alueiden kehittämisen ilman rajoituksia ja haittoja.

-          Porvoonväylän tuntumassa kulkeva vaihtoehto VE2 vaatii tarkkaa suunnittelua mm. käynnistymässä olevan asemakaavan E5 Söderkullan työpaikka-alueen kohdalla sekä Kalkkirannan liittymän ympäristössä. Tämäkin vaihtoehto tulee viedä tunneliin aiemmin viimeistään Hangelbyn kohdalla, jotta hankalalta hankkeiden sovitukselta ja aikatauluongelmilta vältytään ja hankkeet voivat toteutua toisiaan häiritsemättä. Yleiskaavassa on varauduttu Eriksnäsin alueen kehittämiseen asemakaavoituksella isona uutena alueena. Pohjoinen VE2 näyttäytyy neutraalina vaihtoehtona, muut kuusi vaihtoehtoa haittaavat alueen kehittämistä.

-          Vaihtoehdot VE1, VE3 ja VE7 haittaavat tai estävät osittain lainvoimaisten asemakaavojen toteutumista. Kolme vaihtoehtoa menevät vielä osittain maakaivannossa Eriksnäsin omakotialueen eteläpuolella. Alueella on ollut käynnissä osayleiskaavotus ja asemakaavoitusta. Sipoon yleiskaavassa 2025 alueella on luontoselvityksistä aiheutunut reikä A-alueessa, mutta alue on erittäin potentiaalista asumiseen ja käynnissä olevassa Sipoon yleiskaavan päivityksessä asumisen laajeneminen etelään putkilinjausten alueelle on tavoitteena.

-          Sipoo ohjaa osaltaan asianosaisena naapurikuntana Vantaan ohella tulevaa Östersundomin uutta yleiskaavoitusta (aiemman yhteisen yleiskaavan kumouduttua korkeimmassa hallinto-oikeudessa). Siten Östersundomin alueen yleiskaavoitus on uudestaan etenemässä (Osallistumis- ja arvointisuunnitelma on parhaillaan nähtävillä). Tämä on otettava lämpöputkihankkeessa huomioon.

Vaihtoehdot VE1, VE3 ja VE7 menevät myös maakaivannossa E 4A esimerkiksi Jontaksen urheilupuiston asemakaavan kohdalla ja NE 1 Nevas gårdin asemakaavan kohdalla ja näin haittaisivat tai jopa estäisivät osittan lainvoimaisen asemakaavan  toteuttamisen.     

Lopuksi kaikkia maalinjausvaihtoehtojen yhteenveto hukkalämpöputken haitoista Sipoossa:

Sipooseen kohdistuva huomattavia vaikutuksia ovat mm. työmaavaiheen haitat sekä pysyvät rajoitteet putkilinjan tuntumassa tulevassa maankäytössä ja kiinteistön arvon laskeminen. Tämä siksi, että maanpintaan kaivettava putki vaatii parinkymmenen metrin levyisen puuttoman maastokäytävän.  Mikäli johonkin maavaihtoehtoon päädytään, tulee se sovittaa maastoon huolellisesti. Tarkalla, huolellisella suunnittelulla jossa aidosti on vaihtoehtoja voidaan päästä paljon parempaan lopputulokseen. Tällöin pyritään haittojen vähentämiseeen kustannuksia optimoimatta. 

Työmaavaihe:

YVA-ohjelmassa tunnelin louhimisesta koko hankealueella on arvioitu syntyvän noin 345 000-610 000 kiintokuutiota kiviainesta. Tunneliosuuksille tulee myös tarvittaessa uusia tieyhteyksiä, joiden leveys on noin 10 metriä. Myös maaputkiosuuksilla syntyy louhimisesta kiviaineista arviolta noin 30 000-95 000 kiintokuutiota.

Työmaavaiheen haittat ovat erittäin merkittäviä ja pitkäaikaisia. Kuljetuksesta aiheutuu melua, päästöjä ja joissain tilanteissa myös riskiä muulle liikenteelle. Koko hankealueelle on arvioitu rakentamisen ajaksi toteutettavasta vaihtoehdosta riippuen 390-780 rekkaa päivässä. Reittien varrella on esim. louhinnasta, rekkaliikenteestä ja kaivamisesta häiriintyvää asumista, maa- ja hevostiloja, yritystoimintaa ja loma-asumista. Työmaavaiheen tärinä, melu, pöly ovat merkittävä ongelma. Etelä-Sipoon maaperä on vanhaa merenpohjaa, eli joko entisiä kalliosaaria joissa nyt tulee louhintaa reitille, tai usein huonoa savikkoa/pehmeikköä. Tämän typpisessä maastossa louhinnan haitat voivat kohdistua laajalle alueelle ja kestävät pidempään työmaan edetessä. Rekkaliikenne joutomaan poisviemiseksi työmaalta on myös huomioitava ja merkittävää haittaa ja pahimmillaan turvallisuusriski lähellä asuville.

Pysyvä haitta maankäytölle ja kiinteistön arvolle:

Kaikissa maalla joko tunnelissa tai kaivannossa kulkevissa vaihtoehdoissa merkittävin haitoista kärsijäryhmä ovat kyseisten reitille osuvien kiinteistöjen omistajat. Haitat kohdistuvat metsän puuston arvoon, virkistyskäyttöön, maisemaan, kulkuyhteyksiin ja ennen kaikkea putkilinja rajoittaa tulevaa maankäyttöä ainakin 25m alueella koko matkallaan. Pienemmällä kiinteistöllä haitta voi olla sitä luokkaa,  että koko kiinteistön arvo laskee merkittävästi, pahimmillaan voi olla laskua olla jopa lähes arvottomaksi. Vaihtoehdoissa on myös paljon tehtävissä haittojen vähentämiseksi.

Korvauksia haitasta omistajat ovat yleensä pitäneet liian pieninä, ja esim. tulevaa arvoa ja arvon nousua ei ole huomioitu korvauksissa. Samoin esim. virkistysarvojen ja maisema/luontoarvojen korvaaminen on vaikeaa. Tästä syystä on keskeistä, että haittoja maanomistajille minimoidaan sekä huolellisella maanomistajia osallistavalla suunnittelulla että edullisimmasta ratkaisusta luopumisesta silloin,  kun haittoja voidaan vähentää linjausta muuttamalla. Jos putkilijaa suunnitellaan vain kustannuksia minimoimalla, ei haittojen vähentämiseen paljoa jää mahdollisuuksia.

Erityisesti Sipoon yleiskaavan TP- ja asuinalueiden maaomaisuuden kehittämisen haittaaminen Söderkullan alueella sekä rajoitteet yksityisen maaomaisuuden hyödyntämisessä eivät ole mahdollisia Sipoon osalta (linjan päälle ei ole mahdollista rakentaa rakennuksia ja linja suojavyöhykkeineen rajoittaa maaomaisuuden käyttötapaa). Sipoossa Söderkullan kohdalla sekä Eriksnäsissä että Porvoonväylän tuntumassa putkilinjan aluevaraukset kaivannossa ovat sellaisia, joiden päälle ei voisi rakentaa.

Hanke edellyttää myös maanpäällisiä rakenteita, kuten pystykuilujen suuaukkoja, huoltorakennuksia, huollon ja rakentamisen edellyttämää paikoitusta sekä tieyhteyksiä. Ne on sijoitettava mahdollimman haitattomasti. Lisäksi huomautamme, että arviointiohjelman sivun 37 taulukossa 3-2 on lueteltu vaihtoehdoissa VE4, VE5 ja VE6 ajotunneleiden ja pystykuilujen yhdeksi sijainniksi Sipoonlahden itäpuoli. Alustavaa sijaintia tai määrää ei ole kuitenkaan tältä osin esitetty ko. linjausten kartoilla vastaavasti kuin Sipoonlahden länsipuolella on tehty yksilöidysti.  Yksilöinti on tarpeen. Silloin on huomioitava tuleva Sipoon eri alueiden kaavoitus, liikenteen järjestäminen turvallisesti ja toimivasti liikennevaikutuksineen on otettava huomioon muiden tekijöiden ohella.  Useat tiet ovat kapeita vanhoja mutkaisia teitä, joilla on paljon liikennettä mutta kevyen liikenteen yhteydet ja pientareet puuttuvat. Raskas ajoneuvoliikenne voi vaarantaa liikenneturvallisuuden.

Muuta:

Prosessin ymmärrettävyyden lisäämiseksi olisi tärkeää määritellä tämän YVA-prosessin osuus siten, että on määritelty myös hankkeen seuraavat vaiheet:  Erityisen tärkeää on määritellä, mitä lupia tämä hanke vaatii jatkossa ja millaisia osallistumisen, vaikuttamisen ja valittamisen mahdollisuuksia niissä on.

Esittelijä / Föredragande Kunnanjohtaja / Kommundirektör Grannas Mikael

Ehdotus / Förslag Kunnanhallitus antaa ELY-keskukselle valmistelutekstin mukaisen lausunnon YVA-ohjelmasta, joka koskee Helen Oy:n Kilpilahden teollisuusalueen hukkalämmön hyödyntämistä Helsingin kaukolämmön tuotannossa (yllä).

Pykälä tarkastetaan välittömästi.

Kommunstyrelsen ger NTM-centralen ett utlåtande enligt beredningstexten om MKB-programmet som gäller utnyttjande av spillvärme från Helen Ab:s industriområde i Sköldvik för fjärrvärmeproduktion i Helsingfors (ovan).

Paragrafen justeras omedelbart.

Käsittely / Behandling  Esittelijä muutti ehdotustaan lisäämällä päätösehdotukseen seuraavaa:

 "Sipoon kunta toteaa, että Helen Oyn pitää yhdessä Helsingin kaupungin kanssa ensisijaisesti toteuttaa päästövähennystoimenpiteensä kaupungin rajojen sisäpuolella. Jos tämä osoittautuu mahdottomaksi, on ensisijainen selvitettävä vaihtoehto Kilpilahden teollisuusalueen hukkalämmön hyödyntämiseksi vedenalainen putki. Ainoa hyväksyttävissä oleva maanpäällinen vaihtoehto on moottoritien yhteyteen sijoittuva tunneliratkaisu läpi koko Sipoon alueen."

 Teknisenä korjauksena lausuntotekstin toiseksi viimeiseen kappaleeseen lisättiin seuraavaa:

 "Lisäksi huomautamme, että arviointiohjelman sivun 37 taulukossa 3-2 on lueteltu vaihtoehdoissa VE4, VE5 ja VE6 ajotunneleiden ja pystykuilujen yhdeksi sijainniksi Sipoonlahden itäpuoli. Alustavaa sijaintia tai määrää ei ole kuitenkaan tältä osin esitetty ko. linjausten kartoilla vastaavasti kuin Sipoonlahden länsipuolella on tehty yksilöidysti. Yksilöinti on tarpeen."

 Pöytäkirjaan liitettiin saaristovaltuuskunnan lausunto.

 Föredraganden ändrade sitt förslag genom att lägga till följande i beslutsförslaget:

 "Sibbo kommun konstaterar, att Helen Ab bör tillsammans med Helsingfors stad i första hand realisera åtgärderna för utsläppsminskningar inom stadens gränser. Ifall detta visar sig omöjligt, är det primära utredningsalternativet för att utnyttja spillvärme från Sköldviks industriområde ett undervattenrör. Det enda godtagbara markalternativet är, att röret dras längs motorvägen i en tunnel genom hela Sibbo."

 Som en teknisk korrigering lades texten ovan (på finska) gällande körtunnlar och horisontalschakt till näst sista stycket i utlåtandetexten.

 Skärgårdsdelegationens utlåtande bifogades protokollet.

Päätös / Beslut Kunnanhallitus antoi ELY-keskukselle valmistelutekstin mukaisen lausunnon YVA-ohjelmasta, joka koskee Helen Oy:n Kilpilahden teollisuusalueen hukkalämmön hyödyntämistä Helsingin kaukolämmön tuotannossa (yllä).

Sipoon kunta totesi, että Helen Oyn pitää yhdessä Helsingin kaupungin kanssa ensisijaisesti toteuttaa päästövähennystoimenpiteensä kaupungin rajojen sisäpuolella. Jos tämä osoittautuu mahdottomaksi, on ensisijainen selvitettävä vaihtoehto Kilpilahden teollisuusalueen hukkalämmön hyödyntämiseksi vedenalainen putki. Ainoa hyväksyttävissä oleva maanpäällinen vaihtoehto on moottoritien yhteyteen sijoittuva tunneliratkaisu läpi koko Sipoon alueen.

Pykälä tarkastettiin välittömästi.  

Kommunstyrelsen gav NTM-centralen ett utlåtande enligt beredningstexten om MKB-programmet som gäller utnyttjande av spillvärme från Helen Ab:s industriområde i Sköldvik för fjärrvärmeproduktion i Helsingfors (ovan). 

Sibbo kommun konstaterade, att Helen Ab bör tillsammans med Helsingfors stad i första hand realisera åtgärderna för utsläppsminskningar inom stadens gränser. Ifall detta visar sig omöjligt, är det primära utredningsalternativet för att utnyttja spillvärme från Sköldviks industriområde ett undervattenrör. Det enda godtagbara markalternativet är, att röret dras längs motorvägen i en tunnel genom hela Sibbo.

Paragrafen justerades omedelbart