Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen
Protokoll 21.08.2023/Paragraf 249

Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen 21.08.2023 § 249  

818/00.04.01/2023  

Valmistelija / Beredare: vt. yhdyskuntajohtaja / tf. samhällsdirektör Lari Sirén, lari.siren(a)sipoo.fi; vastaava liikennesuunnittelija / ansvarig trafikplanerare Kimi Känkänen, kimi.kankanen(a)sipoo.fi

Sipoo on osa Helsingin seudun liikennettä (HSL), joka on Helsingin seudun joukkoliikennejärjestelmästä vastaava kuntayhtymä. HSL:n perussopimuksen 23 §:n mukaan kuntayhtymällä on oltava taloussuunnitelma, joka ajoittuu kolmelle seuraavalle vuodelle. Hallituksen laatimasta ehdotuksesta on pyydettävä jäsenkuntien lausunnot, jotka on liitettävä yhtymäkokoukselle annettavaan talousarvioehdotukseen. Taloussuunnitelman tulee sisältää mm. strategiasuunnitelman, tariffien ja palveluverkon muutoksia koskevat suunnitelmat. HSL:n hallitus käsitteli toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotusta kokouksessaan 13.6.2023 ja päätti pyytää siitä jäsenkuntien lausunnot. Perussopimuksen mukaan jäsenkuntien on annettava lausuntonsa viimeistään 31. elokuuta.

HSL pyytää jäsenkunnilta 31.8.2023 mennessä lausuntoa alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta vuosille 2024-2026 sekä kannanottoa erityisesti seuraaviin kysymyksiin.

1. Sitoutuvatko jäsenkunnat tavoitelähtöiseen budjetointiin, jolla mahdollistetaan joukkoliikenteen käyttäjämäärien kasvu?

Talousarvio ja -suunnitelma pohjautuvat tavoitteeseen, että nousijamäärät saadaan strategian mukaiseen nousuvauhtiin ja toimenpiteisiin tämän tavoitteen saavuttamiseksi panostetaan myös taloudellisesti TTS-kaudella.

Talousarviossa ja suunnitelmassa ei esitetä ylijäämien palautusta jäsenkuntiin, vaan valtion koronatukien ansioista kertyneet ylijäämät jätetään HSL:lle ja käytetään TTS-kauden toimenpiteisiin, joilla matkustajamäärätavoitteet on mahdollista saavuttaa.

2. Miten kunnat aikovat ratkaista infrakorvausjärjestelmän haasteet HSL:n taloudelle tulevina vuosina?

HSL on muodostanut yhteistä näkemystä yhdessä jäsenkuntiensa edustajien kanssa arvioimalla HSL:n tilannekuvaa ja rahoituspohjaa.

Tavoitteena oli luoda yhteinen tilanne- ja tulevaisuuskuva HSL:n rahoituksellisesta pohjasta, perussopimuksen määrittämistä velvoitteista sekä HSL:n kyvystä vastata asetettuihin erilaisiin velvoitteisiin 2020-2030-luvuilla. Mahdollinen jatkotyö on jäsenkuntien/omistajien vastuulla.

Lausunnot pyydetään toimittamaan HSL:n kirjaamon sähköpostiin hsl@hsl.fi .

Yleistä

HSL:n perussopimuksen mukaan yhtymäkokous hyväksyy hallituskausittain toiminnan kehittämistä ohjaavan strategian. Strategia ohjaa HSL:n toimintaa, kehittämistä ja tavoitteiden laadintaa. HSL:n strategia 2022-2025 - Asiakkuuksista kestävään kasvuun on hyväksytty yhtymäkokouksessa tammikuussa 2022. Visiona on olla vuonna 2030 kestävän liikkumisen johtava toimija, mahdollistaja ja kumppani. HSL johtaa seudun kaupunkiliikenteen ekosysteemin kehittämistä omia vahvuuksiaan hyödyntämällä ja hakemalla koko seudulle parhaita ratkaisuja. HSL mahdollistaa sujuvan liikkumisen koko seudulla. HSL toimii alustana innovaatioille ja kehittämiselle, mutta ei toteuta kaikkea itse. Vahva yhteistyö on onnistumisen ja seudun elinvoimaisuuden edellytys. HSL rakentaa lisäarvoa tuottavia kumppanuussuhteita saumattoman liikenteen mahdollistamiseksi.

Strategiset tavoitteet 2025 ovat:

1)      Kohti päästötöntä joukkoliikennettä (mittarina joukkoliikenteen Co2 päästöt -90% verrattuna vuoden 2010 tasoon)

2)      Joukkoliikenteen käyttö ennätyslukemissa (mittarina nousut 400 milj. kappaletta)

3)      Kustannustehokas joukkoliikenne (mittarina matkustajakilometrikustannus (pl. Infra) 0,25 € /km)

4)  Tasapainoinen talous (mittarina tulot yhteensä 400 M€, Kuntaosuus 50-55 %)

HSL:n tavoite vuodelle 2025 on 400 miljoonaa nousua. Tavoitteen täyttymiseksi tulisi joka vuosi 2023-2025 saada noin 2,3 % lisää matkustajia. Tätä tavoitetta HSL pyrkii alustavalla toiminta- ja taloussuunnitelmallaan saavuttamaan.

Keskeisiä näkökulmia

HSL:n toiminnan keskiössä tulevina vuosina on hyvän palvelutason säilyttäminen ja sitä kautta matkustajien houkutteleminen ja joukkoliikenteen käytön lisääntyminen ja nousseiden lipputulojen kautta talouden parantaminen. HSL tavoittelee matkustuksen lisäämistä kohdennetuilla ja erinomaisen asiakaskokemuksen tarjoavilla palveluilla. HSL ei halua supistaa liikennettä, vaan hakea talouden tasapainotusta kasvun kautta.

Taloudellinen kehitys Suomessa on ollut odotettua parempaa alkuvuonna 2023. Siitä huolimatta Suomen talouden odotetaan ajautuvan lievään taantumaan, mutta lähtevän hitaaseen kasvuun jo loppuvuodesta. Yleisesti ottaen talous on pysynyt olosuhteisiin nähden yllättävän vakaana. HSL:n näkökulmasta myös energiamarkkinat toimivat olosuhteisiin nähden hyvin. Polttoaineiden korkeat hinnat näkyvät vanhemman bussikaluston operointikustannuksissa, mutta sähkö on edullista.

Helsingin seudun väestönkasvu on palautunut ja uusien ja toteutuksessa olevien joukkoliikennehankkeiden varsilla on runsaasti lisää rakentamispotentiaalia väestönkasvun tueksi. Helsingin seudun väestö kasvoi vuoden 2023 tammi-maaliskuussa 5 400 hengellä, josta KUUMA-kuntien yhteenlaskettu väestönkasvu oli 850 henkeä.

HSL:n markkinatilanne on lähes palautunut koronaa edeltävälle tasolle. Lippuhintojen korotuksien myötä lipputulokertymä on kasvanut, mutta nousijamäärät eivät ole palautuneet vuoden 2019 tilanteeseen. Nousijamäärää pitää alhaisena erityisesti etätöiden lisääntyminen.

Suunnitelmakautta 2024-2026 leimaa edellisen kauden tapaan infrakustannusten nopea nousu. Merkittävimmät uudet infrakustannuksia kasvattavat hankkeet ovat Länsimetron jatke sekä Raide-Jokeri. Jatkossa uudet merkittävät joukkoliikenneinvestoinnit kasvattavat HSL:n infrakustannuksia ja vaikuttavat osaltaan joukkoliikenteen matkalippujen hintoihin. Nämä HSL:lle käytännössä kiinteät kustannukset eivät kaikissa tapauksissa lisää asiakkaita tai lipputuloja. Valmistuvat suuret infrahankkeet luovat painetta korottaa lippujen hintoja tai kasvattaa kuntien rahoitusosuutta, mikäli palvelutaso halutaan säilyttää.

Taloussuunnitelmasta

HSL:n toimintatulot vuonna 2024 ovat yhteensä 923,4 milj. euroa. Kasvua vuoden 2023 ennusteeseen verrattuna on 64,9 milj. euroa (7,6 %). Toimintatuloista vuonna 2024 41,5 % on lipputuloja ja 56,0 % kuntaosuuksia. Toimintatulojen arvioidaan olevat 933,4 milj. euroa vuonna 2025 ja 950,2 milj. euroa vuonna 2026.

Toiminta- ja taloussuunnitelma perustuu tavoitteeseen, jossa matkustajamäärät kasvavat 380 miljoonaan nousuun vuonna 2024, mikä mahdollistaa strategikauden lopun nousijamäärätavoitteen 400 milj. nousijaan vuonna 2025.

Nousijamäärätavoitteen saavuttaminen edellyttää toteutuakseen sekä hintatason että muiden hinnoittelutekijöiden kriittistä tarkastelua syksyllä 2023, kun HSL:n hallitus tekee päätöksen lippujen hinnoista vuodelle 2023. Vuoden 2024 keskeisimpiä tavoitteitamme on saada kaikin keinoin nousijamäärät strategian edellyttämään kasvuvauhtiin.

Kokonaisuudessaan vuodelle 2024 tavoitellaan lipputuloja yhteensä 382,7 milj. euron edestä. Lipputulotavoite vuonna 2024 on 13,3 milj. euroa (3,6 %) kuluvan vuoden 2023 ennustetta suurempi. Vuonna 2025 lipputulot on arvioitu 405,0 milj. euron mukaisiksi ja vuonna 2026 420,0 milj. euron mukaan.

Sipoo kuuluu HSL:n joukkoliikennevyöhykkeeseen D. ABCD-vyöhykkeen lipputulojen arvioidaan olevan 14,8 miljoonaa euroa vuonna 2024. ABCD-lippujen osuus koko lipputulokertymästä on 4 %. BCD-vyöhykkeen lipputulojen arvioidaan olevan 3,0 miljoonaa euroa. BCD-lippujen osuus koko lipputulokertymästä on 1 %. CD vyöhykkeen lipputulojen arvioidaan olevan 4,5 miljoonaa euroa. CD-lippujen osuus koko lipputulokertymästä on 1 %. D vyöhykkeen lipputulojen arvioidaan olevan 6,2 miljoonaa euroa. D-lippujen osuus koko lipputulokertymästä on 2 %.

HSL:n strategiakauden tavoitteena on, että kuntaosuudet keskimäärin asettuvat 50-55 %:in subventiotasoon. Alustava TTS-suunnitelma on laadittu siten, että strategiakauden subventiotavoitteeseen päästään vuonna 2025. Strategiatavoitteiden saavuttaminen ja erityisesti nousijamäärien saaminen nousuun edellyttää kuitenkin lisäpanostuksia joukkoliikenteeseen vuosina 2024-2025.

Talousarvioehdotus ja kunnille kuntaosuuksiin kohdistetut kustannukset eivät pidä sisällään lisäpanostukseen käytettäviä varoja, vaan koronatukien ansiosta kertyneitä ylijäämiä on tarkoitus käyttää vuosina 2024-2025 matkustajamäärien kasvattamiseen, mihin tuet on tarkoitettukin. Tämän vuoksi vuoden 2022 koronatuen (49,2 milj. euroa) verran jäljellä olevia ylijäämiä ei esitetä palautettavaksi jäsenkuntiin, vaan varoja käytetään matkustajamäärien kasvattamiseen ja palvelutason parantamiseen.

HSL laskuttaa kuntaosuuksia jäsenkunnilta vuonna 2024 yhteensä 517,1 milj. euroa. Kuntaosuuksilla katetaan keskimäärin 56,7 % kuntaosuuksiin kohdistetuista talousarviovuoden 2024 kustannuksista (keskimääräinen subventio-% on 56,7). Sipoon kuntaosuus ennen edellisten vuosien ali- tai ylijäämää on talousarvioesityksessä vuodelle 2024 3,1 milj. euroa ja sen on suunniteltu olevan 2025 3,0 milj. euroa ja 2026 2,9 milj. euroa. Vuoden 2023 talousarviossa kuntaosuus oli 4,1 milj. euroa ja ennusteen mukaan se olisi 2023 3,1 milj. euroa. Vuodesta 2026 eteenpäin subventioasteen odotetaan kasvavan erityisen paljon kehyskuntien osalta.

Traficom on myöntänyt lisärahoitusta joukkoliikenteen järjestämiseen poikkeusoloissa ja palvelutason ylläpitämiseen yhteensä 49,233 milj. euroa. HSL esittää käytettäväksi tuon tukiosuuden joukkoliikenteen matkustajamäärien kasvattamiseen ja palvelutason parantamiseen strategiatavoitteiden saavuttamiseksi. Kertyneitä ylijäämiä ei siten esitetä palautettavaksi jäsenkuntiin. Jäljellä olevaa ylijäämää käytetään lisäpanostuksina matkustajamäärien kasvattamiseen ja palvelutason parantamiseen vuosien 2024 ja 2025 aikana. Sipoon kunnan arvioitu kumulatiivinen ylijäämä vuoden 2023 lopussa on 1,394 milj. euroa.

Tarkastusmaksuista kirjataan luottotappiota/-varauksia yhteensä noin 2,0 milj. euroa vuosittain. Tarkastusmaksutuotot on laskettu TTS:ään voimassaolevan 80 euron tarkastusmaksun määrän mukaisina. Tarkastusmaksun korottamista on esitetty Liikenne- ja viestintäministeriölle, jossa tarkastusmaksun suuruutta koskeva asetus on lausuntokierroksen jälkeen 05/2023 jätetty poliittisena asiana linjattavaksi seuraavalle ministerille.

Valtion suurten kaupunkien perusrahoituksen sekä ilmastoperusteisen ja joukkoliikenteen kulkutapatukien vuosittaiseksi määräksi on arvioitu yhteensä 12,0 milj. euroa vuosina 2023-2025. Tuki on kohdistettu jäsenkunnille asukaslukujen suhteessa. Muita tukia ja avustuksia arvioidaan saatavan 0,5 milj. euroa vuonna 2024.

Vuokratuloja arvioidaan saatavan matkakorttijärjestelmän laitteista, kuljettajien taukotiloista ja toimitilojen ulosvuokrauksesta 3,1-3,9 milj. euroa vuosittain 2024-2026. Muut tulot, 3,7 milj. euroa vuonna 2024, syntyvät erilaisista palvelumaksuista (esim. Digitransit) ja edelleen veloitettavista korvauksista.

Toimintamenot vuonna 2024 ovat yhteensä 905,7 milj. euroa. Toimintamenot kasvavat vuoden 2023 ennusteesta 45,4 milj. euroa (5,3 %). Vuonna 2025 toimintamenojen arvioidaan olevan 915,3 milj. euroa ja 927,4 milj. euroa vuonna 2026. Liikennöitsijöille maksetaan joukkoliikenteen operoinnista vuonna 2024 yhteensä 611,4 milj. euroa, joka on 67,5 % toimintamenoista.

Bussiliikenteen kustannusten arvioidaan olevan 357,8 milj. euroa vuonna 2024. Metroliikenteen kustannusten arvioidaan olevan 62,3 milj. euroa vuonna 2024. Raitioliikenteen kustannusten arvioidaan vuonna 2024 olevan 70,7 milj. euroa. Vuonna 2024 varataan pikaraitiotien kustannuksiin 19,4 milj. euroa. Lauttaliikenteen kustannusten arvioidaan vuonna 2024 olevan 5,2 milj. euroa. Junaliikenteen kustannusten arvioidaan olevan vuonna 2024 yhteensä 96,1 milj. euroa.

HSL:n ja jäsenkuntien välisissä infrasopimuksissa on sovittu joukkoliikenteen infrakorvauksen laskutusperiaatteista. Sopimuksen mukaan kullekin kaupungille maksettavan joukkoliikenteen infrakorvauksen määrä vahvistetaan HSL:n talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Kuntien laskuttamiin inframenoihin sisältyy 50 % pääoman poistoista ja 50 % poistamattomalle pääomalle lasketusta 5 % korosta sekä hallinto- ja ylläpitokulut täysimääräisinä.

Vuonna 2024 infrakuluja arvioidaan maksettavan yhteensä 217,4 milj. euroa. Kuntien HSL:ltä laskuttamat infrakustannukset ovat seuraavat: Helsinki 96,7 milj. euroa, Espoo 105,0 milj. euroa, Vantaa 12,3 milj. euroa ja Kirkkonummi (arvio) 0,5 milj. euroa. Lisäksi HSL hankkii ostopalveluna Espoossa ja Helsingissä sijaitsevien sähköbussien latausinfran kokonaiskustannuksiltaan 2,9 milj. euroa vuonna 2024.

Infrakustannukset ovat suunnitelmavuosina vuosittain noin 220,0 milj. euron luokkaa. Uudet joukkoliikenneinvestoinnit kasvattavat merkittävästi HSL:n infrakustannuksia ja vaikuttavat osaltaan joukkoliikenteen matkalippujen hintoihin. Valmistuvat suuret infrahankkeet luovat painetta korottaa lippujen hintoja kustannustason nousua enemmän. Mikäli lippujen hintoja ei koroteta kustannusten kasvua vastaavasti ja joukkoliikenteen palvelutaso halutaan säilyttää nykyisellään, syntyy paineita kuntien rahoitusosuuksien kasvattamiseen. Mikäli hintoja taas korotetaan, johtaa se matkustajamäärien vähenemiseen ja siihen, että infrahankkeista ei saada täysimääräistä hyötyä, kun käyttäjiä on vähemmän.

Muuhun kuin liikennöitsijöille maksettaviin liikennöintikorvauksiin ja infrapalvelujen ostoihin käytetään 41,2 milj. euroa vuonna 2024. Muita palveluita ovat IT-palvelut, ohjelmistot ja käyttöpalvelut, asiantuntijapalvelut, laitteiden huoltopalvelut, ilmoitukset ja markkinointi, painatukset, vartiointipalvelut, ja muut palvelut (mm. rakennusten, koneiden, kaluston ja laitteiden rakentamis- ja kunnossapidon palvelut, staattisen informaation hoitopalvelut, toimitiloihin liittyvät palvelut sekä henkilöstöön liittyvät palvelut, kuten työterveyshuollon palvelut sekä koulutus- ja matkustuspalvelut).

HSL:n henkilöstömenot ovat 25,6 milj. euroa vuonna 2024, joka on 2,8 % toimintamenoista. Palkkojen ja palkkioiden osuus henkilöstömenoista on yhteensä 21,6 milj. euroa. Eläkemenoihin ja muihin sivukuluihin on varattu yhteensä 4,0 milj. euroa.

Aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin on vuodelle 2024 varattu 0,8 milj. euroa. Vuosina 2025 ja 2026 0,6 milj. euroa vuosittain. Vuokramenot vuonna 2024 ovat 5,1 milj. euroa. Muut menot vuonna 2024 ovat 4,2 milj. euroa. Vuonna 2020 nostettua lainaa on jäljellä vuoden 2023 lopussa 34,2 milj. euroa, jota lyhennetään 5,3 milj. eurolla vuosittain.

Vuosikate rahoituserien jälkeen on 18,3 milj. euroa ylijäämäinen, ja se riittää kattamaan suunnitelman mukaiset poistot jotka ovat arvion mukaan 18,3 milj. euroa vuonna 2024. Tilikauden 2024 tulos on nolla euroa eli tilikaudelle arvioidut kulut katetaan tilikaudelle arvoiduilla vuosituloilla.

Sipoon lausunto HSL:n alustavaan toiminta- ja taloussuunnitelmaan 2024-2026

HSL on strategiassaan hyvin tunnistanut muutosvoimat ja tulevaisuuden tarpeet. Sipoo näkee HSL:n esittämät keskeiset toiminnalliset tavoitteet ja toimenpiteet perustelluiksi.

Sipoon kunta näkee erinomaisena asiana, että HSL lähtee toiminta- ja taloussuunnitelmassaan siitä, että taloutta ei pyritä korjaamaan heikentämällä joukkoliikenteen tarjontaa ja palvelutasoa, vaan lisäämällä matkustusta. On myös erittäin kannustettavaa, että HSL aikoo jatkossa vaatia kaikki uudet bussit päästöttöminä.

Sipoo näkee edelleen tärkeänä, että palvelutasoluokituksen kehittämisessä ja linjastotarkasteluissa korostuisi aiempaa enemmän joukkoliikenteen palvelutason kehittäminen voimakkaasti kasvaviin muuttovoittoisiin KUUMA-kuntiin ja niiden työpaikkoja tarjoaville yritysalueille. 

Toimintasuunnitelman toimenpiteet ovat pääsääntöisesti hyvin yleisellä tasolla esitettyjä toimenpiteitä, kuten datan kerääminen ja hyödyntäminen palveluiden kohdentamisessa tai uuden lipunmyyntijärjestelmän edelleen kehittämisessä. Sipoo kannustaakin HSL:ää esittämään konkreettisia toimia, millä myös KUUMA-kuntien joukkoliikenteen käyttäjämäärät saadaan jälleen nousuun.

Sipoon kunta kannustaa edelleen HSL:ää myös kehittämään uudentyyppisiä liikkumisen palveluita, joita voidaan toteuttaa esimerkiksi haja-asutusalueella kustannustehokkaana liikkumisen muotona. Olisi tärkeää hakea uusia keinoja esim. koehankkeella syöttöliikenteeksi asemille, Nikkilään ja Talmaan, jotta henkilöautolle olisi vaihtoehtoja. Esimerkiksi kokeiluista Tampereella on tehty automaattisten robottibussien kokeiluja ja tulisi selvittää eri kokeilujen kokemuksia ja mahdollisuuksia kokeiluun Sipoon syöttöliikenteessä.

Sipoon strategian mukaisesti henkilöjunaliikennettä edistetään Nikkilässä ja Talmassa. Sipoon joukkoliikenne ei ole vielä kaudella 2024-2026 junaliikennettä, vaan bussiliikennettä.  Sinänsä Sipoon bussiliikenteen tarjontaa on mahdollista lähivuosina muuttaa ilman, että se olennaisesti muuttaa muiden kuntien palvelutasoa.  HSL on Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-suunnittelussa aktiivinen ja seudun yhdessä sovittuja tavoitteita edistävä toimija, joka kokoaa kuntien ja valtion sekä muiden viranomaisten asiantuntijat yhteiseen strategiseen suunnitteluun. HSL:n tulee toiminnallaan edistää jäsenkuntien strategisten tavoitteiden, kuten esimerkiksi Sipoon uuden strategian 2022-2025 toteutumista: Sipoon strategian keskeisin liikennehanke on Kerava-Nikkilä-radan avaaminen henkilöjunaliikenteelle. Kerava-Nikkilä-radan avaaminen henkilöjunaliikenteelle ja sen edistämisestä on sovittu MAL-sopimuksessa 2020, ja se sisältyy MAL-suunnitelman liikennehankkeisiin myös valmisteilla olevassa MAL-luonnoksessa. Sipoon maankäytön suurimmat kehittämiskohteet sijoittuvat tulevaisuudessa asemien tuntumaan.  Myös käynnissä olevassa uudessa Sipoon yleiskaavatyössä kehitytään myös kestävän joukkoliikenteen varteen. Siten on tärkeää, että HSL edistää henkilöjunaliikennettä Keravalta Talmaan ja Nikkilään.

Sipoonkorven joukkoliikenneyhteyksien parantamiseksi lauantaisin ja sunnuntaisin on tänäkin kesänä 2023 toteutettu erillinen Sipoonkorpi Hop-On Hop-Off -bussi yhteistyössä Sipoon kunnan ja Vantaan kaupungin kanssa. Tämän ei kuitenkaan pitäisi olla ratkaisu Sipoonkorven saavutettavuuden parantamiseen vaan sekä Sipoon että Vantaan ollessa HSL:n jäsenkuntia, tulee tällaiset joukkoliikennetarpeet hoitaa osana HSL:n normaalia joukkoliikennettä. Tällöin palvelu on kiinteä osaa normaalia joukkoliikennettä, näkyy osana joukkoliikenteen normaalia informaatiota esimerkiksi reittioppaassa ja siinä ovat käytettävissä normaalit joukkoliikenteen liput. Toiveenamme on vuosille 2024-2026 määräaikainen linjastokokeilu, jolla Kuusijärven ja Sipoonkorven yhteydet Tikkurilaan ja Sipooseen järjestetään. Tämän kokeilu tulosten perusteella päätetään jatkosta.

1. Sitoutuvatko jäsenkunnat tavoitelähtöiseen budjetointiin, jolla mahdollistetaan joukkoliikenteen käyttäjämäärien kasvu?

Sipoon kunta sitoutuu HSL:n esittämään tavoitelähtöiseen budjetointiin. Matkustajamäärät on saatava nousuun ja sitä myöden lipputulot nousuun, jotta voidaan välttää subventioasteen raju nousu tai palvelutason leikkaaminen.

Sipoon kunta hyväksyy esityksen, että kertyneitä ylijäämiä ei palauteta jäsenkunnille, vaan ne käytetään TTS-kauden matkustajamääriä kasvattaviin toimenpiteisiin. Sipoon kunta toteaa, että Sipoon osalta kertyneitä ylijäämiä tulisi kohdentaa erityisesti Sipoon matkustajamääriä kasvattaviin toimenpiteisiin.

2. Miten kunnat aikovat ratkaista infrakorvausjärjestelmän haasteet HSL:n taloudelle tulevina vuosina?

Sipoo katsoo, että infrakorvausjärjestelmään liittyvät, HSL:n talouden tasapainoa haastavat ongelmat tulee ratkaista lähitulevaisuudessa. Infrakorvausten osuus HSL:n budjetista on nousemassa kestämättömälle tasolle ja samalla kunnat, joihin ei ole kohdistunut merkittäviä infrainvestointeja tai niistä liikenteelle ohjautuvia hyötyjä, joutuvat maksajiksi. Järjestelmä tulisi korvata mallilla, jossa infrainvestointeihin sitoutuvat hyödyt ja maksut ohjautuvat samoille kunnille ja kaupungeille.

Esittelijä / Föredragande Kunnanjohtaja / Kommundirektör Grannas Mikael

Ehdotus / Förslag Kunnanhallitus päättää antaa HSL:n alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta 2024-2026 yllä olevan mukaisen lausunnon. 

Kommunstyrelsen beslutar ge utlåtande om HRT:s preliminärä verksamhets- och ekonomiplan 2024-2026 enligt ovan.

Käsittely / Behandling  

Päätös / Beslut Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen teknisellä korjauksella.

Kommunstyrelsen godkände enhälligt föredragandens förslag med en teknisk korrigering.

Liitteet / Bilagor