Sivistysvaliokunta / Bildningsutskottet
Protokoll 07.05.2025/Paragraf 53

Sivistysvaliokunta / Bildningsutskottet 07.05.2025 § 53  

241/12.07.00.00/2025  

Valmistelija / Beredare:  Suunnittelija / Planerare Hanna Manner, hanna.manner(at)sipoo.fi

Kuntaan on 17.4.2025 jätetty oikaisuvaatimus, joka koskee sivistysvaliokunnan päätöstä SIVVLK § 42 9.4.2025 Etelä-Sipoon ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen järjestämispaikoista syksyllä 2026.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen voi tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Kunnan jäsen on:

- henkilö, jonka kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta kyseinen kunta on (kunnan asukas);

- yhteisö, laitos ja säätiö, jonka kotipaikka on kunnassa; sekä

- se, joka omistaa tai hallitsee kiinteää omaisuutta kunnassa.

Yhteisöjä ovat esim. seurakunnat, kuntayhtymät, osakeyhtiöt, osuuskunnat ja yhdistykset. Oikeushenkilön kotipaikka määräytyy yleensä sääntöjen, yhtiöjärjestyksen, perussopimuksen tai vastaavan perusteella.

Oikaisuvaatimusaika ja päätöksen tiedoksianto

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Muutoksenhakuajan laskemiseen sovelletaan lakia säädettyjen määräaikain laskemisesta.

Seuraavat määräaikalain säännökset on otettava huomioon:

- sitä päivää, josta muutoksenhakuaika lasketaan alkavaksi, ei lueta määräaikaan,

- jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, muutoksenhakemuksen saa tehdä ensimmäisenä arkipäivänä tämän jälkeen ja

- muutoksenhakemus on tehtävä viimeistään määräajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

Sivistysvaliokunnan 9.4.2025 kokouksen pöytäkirja julkaistiin kunnan kotisivuilla 17.4.2025. Näin ollen kokouksen asioiden oikaisuvaatimusaika päättyy 8.5.2025.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava:

- päätös, johon haetaan oikaisua

- miten päätöstä halutaan oikaistavaksi

- millä perusteella oikaisua vaaditaan.

Oikaisuvaatimuksessa on lisäksi ilmoitettava tekijän nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero. Jos oikaisuvaatimuspäätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite.

Oikaisuvaatimuksen käsittely

Oikaisuvaatimuksen käsittelyssä sovelletaan kuntalakia ja lisäksi hallintolain säännöksiä toissijaisina ja täydentävinä. Oikaisuvaatimus on käsiteltävä viivytyksettä, mikä tarkoittaa yleensä sitä, että asia on valmistelun jälkeen pyrittävä ottamaan toimielimen seuraavaan kokoukseen.

Oikaisuvaatimus jätetään tutkimatta seuraavissa tilanteissa:

- jos päätös, johon oikaisua haetaan, koskee vain asian valmistelua tai täytäntöönpanoa,

- jos oikaisuvaatimuksen tekijä ei ole asianosainen eikä kunnan jäsen tai

- jos oikaisuvaatimusaikaa ei ole noudatettu.

Oikaisuvaatimusta käsittelevä viranomainen on sidottu niihin vaatimuksiin, joita oikaisuvaatimuksessa esitetään, eikä se voi käsitellä asiaa laajemmin. Toimielin voi oikaisuvaatimusta käsitellessään muuttaa hallintopäätöstä, kumota päätöksen tai hylätä oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimukseen annettavassa päätöksessä on annettava perusteltu ratkaisu oikaisuvaatimuksessa esitettyihin vaatimuksiin. Oikaisuvaatimukseen annetusta ratkaisusta voi tehdä valituksen hallinto-oikeudelle. Valitusoikeus on lähtökohtaisesti vain sillä, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Jos päätös muuttuu oikaisuvaatimuksen johdosta, voivat muutkin kunnallisvalitukseen oikeutetut valittaa siitä.

Oikaisuvaatimuksen jättänyt on oikaisuvaatimuksessaan ilmoittanut vaadittavat yhteystietonsa, joiden perusteella Sipoon kunnan jäsenyys voidaan todentaa.

Oikaisuvaatimuksessa on epäselvää, kohdistuuko oikaisuvaatimus sivistysvaliokunnan päätökseen Etelä-Sipoon kielikylpyvarhaiskasvatuksen järjestämispaikka 1.8.2026 alkaen (13.3.2025 § 29) vai sivistysvaliokunnan päätökseen Etelä-Sipoon ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen järjestämispaikat syksyllä 2026 (9.4.2025 § 42). Oikaisuvaatimuksen otsikko viittaa aiempaan päätökseen kielikylpyvarhaiskasvatuksen järjestämispaikasta (13.3.2025 § 29), jonka osalta oikaisuvaatimusaikaa ei ole noudatettu. Oikaisuvaatimus on saapunut kuntaan 17.4.2025 ja oikaisuvaatimuksen määräaika on ollut 11.4.2025.

Oikaisuvaatimuksen sisältö viittaa kuitenkin selvästi myöhempään päätökseen ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen järjestämispaikoista. (9.4.2025 § 42). Oikaisuvaatimuksen jättäjään oltiin erikseen yhteydessä ja hän vahvisti, että oikaisuvaatimus koskee päätöstä järjestämispaikoista. Tämän päätöksen osalta oikaisuvaatimus on jätetty määräajassa. Oikaisuvaatimus käsitellään siltä osin, kuin se koskee ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen järjestämispaikkoja Etelä-Sipoossa.

Oikaisuvaatimuksen sisältö

Oikaisuvaatimuksen jättäjä vaatii päätöksen muuttamista siten, että Päiväkoti Miilissä säilyy sekä suomen- että ruotsinkielisiä varhaiskasvatusryhmiä. Vaatimuksen perusteet:

Oikeus saada opetusta omalla äidinkielellään

Oikaisua vaaditaan yhdenvertaisuuslain perusteella, joka edellyttää, että kaikilla lapsilla on oikeus saada opetusta omalla äidinkielellään. Päätös siirtää ruotsinkieliset ryhmät pois Päiväkoti Miilistä heikentää ruotsinkielisten lasten kielellisiä oikeuksia ja on siten syrjivä. Päätös heikentää suomenruotsalaisten lasten mahdollisuuksia saada varhaiskasvatusta omalla äidinkielellään Söderkullassa. Yhdenvertaisuuslain mukaan kaikilla lapsilla tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet saada varhaiskasvatusta omalla äidinkielellään, ja päätös ei toteuta tätä periaatetta.

Kohtuuttomat päiväkotimatkat ruotsinkielisille perheille

Päätös aiheuttaa kohtuuttomia päiväkotimatkoja suomenruotsalaisille perheille, mikä on vastoin lähipäiväkotiperiaatetta. Päätös siirtää ruotsinkieliset ryhmät pois Päiväkoti Miilistä aiheuttaa merkittäviä haasteita suomenruotsalaisille perheille. Landsängenin päiväkodin ollessa täynnä, monet vanhemmat harkitsevat lastensa viemistä suomenkieliseen päiväkotiin välttääkseen pitkät matkat Västerskogiin. Tämä pakottaa perheet tekemään valinnan, joka voi heikentää lasten mahdollisuuksia oppia ja kehittyä omalla äidinkielellään. Päätös voi johtaa siihen, että suomenruotsalaiset lapset joutuvat suomenkieliseen ympäristöön, mikä rikkoo heidän äidinkielen oppimistaan ja kielellistä identiteettiään. Säilyttämällä kaksi ruotsinkielistä ryhmää Päiväkoti Miilissä, varmistetaan, että suomenruotsalaisilla lapsilla on mahdollisuus saada varhaiskasvatusta omalla äidinkielellään ilman kohtuuttomia päiväkotimatkoja.

Oikaisuvaatimuksessa esitettyjen perusteluiden käsittely

Oikeus saada opetusta omalla äidinkielellään

Varhaiskasvatuslain (2018/540) § 5 mukaan kunnan on järjestettävä tässä laissa säädettyä varhaiskasvatusta siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Varhaiskasvatuslain § 8 mukaisesti kunnan on huolehdittava siitä, että lapsi voi saada varhaiskasvatusta lapsen äidinkielenä olevalla suomen, ruotsin tai saamen kielellä. Kaksikielisessä kunnassa varhaiskasvatus järjestetään kunnan molemmilla kielillä siten, että palvelunkäyttäjä saa varhaiskasvatusta valitsemallaan kielellään, joko suomeksi tai ruotsiksi. Varhaiskasvatusta suunniteltaessa, järjestettäessä tai tuotettaessa ja siitä päätettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu (§ 4). Lisäksi § 34 mukaisesti varhaiskasvatuksen ryhmät tulee muodostaa ja tilojen suunnittelu ja käyttö järjestää siten, että varhaiskasvatukselle säädetyt tavoitteet voidaan saavuttaa.

Yhdenvertaisuuslain (2014/1325) § 6 a mukaan varhaiskasvatuksen järjestäjän on arvioitava, miten sen toiminta vaikuttaa eri väestöryhmiin ja miten yhdenvertaisuus muutoin toteutuu sen toiminnassa, ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi. Edistämistoimenpiteiden on oltava varhaiskasvatuksen toimintaympäristö, voimavarat ja muut olosuhteet huomioon ottaen tehokkaita, tarkoituksenmukaisia ja oikeasuhtaisia. Yhdenvertaisuudesta varhaiskasvatuksessa on säädetty myös varhaiskasvatuslain kolmannessa pykälässä.

Etelä-Sipoon ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen kokonaisuus koostuu tällä hetkellä seitsemästä kunnallisesta varhaiskasvatusryhmästä sekä kolmen yksityisen päiväkodin tarjoamasta varhaiskasvatuksesta (3–4 ryhmää). Seitsemällä ryhmällä kunnallisen ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen täyttöaste huhtikuussa 2025 on yhteensä 82 %, mikä ei ole tehokasta eikä tarkoituksenmukaista varhaiskasvatuksen resurssit huomioiden. Elokuusta 2026 alkaen alueella tulee toimimaan kuusi kunnallista ruotsinkielistä varhaiskasvatusryhmää, joiden maksimitäyttöaste nykyisellä lapsimäärällä olisi 94 %.

Väestöennusteiden mukaisesti Etelä-Sipoon ruotsinkielisen lapsimäärän odotetaan vähenevän nykyisestä. Ruotsinkieliseen varhaiskasvatukseen osallistuu ruotsinkielisten lasten lisäksi lapsia, joiden väestörekisteriin merkitty kotikieli on muu kuin ruotsi. Tämä kysyntä on otettu huomioon ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen tarvetta ennakoidessa. Järjestely turvaa ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen järjestämisen siinä laajuudessa, kuin alueen tarve edellyttää.

Päätöksen mukaan Söderkullassa säilyy neljä ruotsinkielistä varhaiskasvatusryhmää, jotka sijoitetaan Landsängens daghemiin. Lisäksi kaksi ruotsinkielistä varhaiskasvatusryhmää sijoitetaan Västerskogin päiväkotiin. Päätös vähentää ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen määrä Söderkullassa, mutta ottaa huomioon ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen yhdenvertaisen tarjoamisen lähipalveluna myös muualla Etelä-Sipoossa.

Päätöksessä on huomioitu ruotsinkielisten varhaiskasvatusikäisten lasten asuminen Etelä-Sipoossa. Suurin osa ruotsinkielisestä varhaiskasvatuksesta säilyy edelleen Söderkullassa, johon myös asutus keskittyy. Västerskogin alueella asuu yhtä paljon sekä suomenkielisiä että ruotsinkielisiä varhaiskasvatusikäisiä lapsia, minkä vuoksi myös Västerskogissa on tärkeää säilyttää ruotsinkielinen varhaiskasvatus lähipalveluna. Lisäksi Västerskogiin päiväkoti sijoittuu päiväkodeista lähimmäksi ruotsinkielistä Gumbostrands skolaa ja förskolaa, ja palvelee siten oppilaaksiottoalueen perheitä.

Päätöstä ruotsinkielisten varhaiskasvatusryhmien sijoittumisesta arvioitiin lapsen edun näkökulmasta. Lapsivaikutusten arvioinnissa huomioitiin vaikutus eri väestöryhmiin ja yhdenvertaisuuteen. Ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen siirtäminen pois Päiväkoti Miilistä ei heikennä lasten kielellisiä oikeuksia, sillä ruotsinkielistä varhaiskasvatusta tarjotaan edelleen Söderkullassa lähipalveluna Landsängens daghemissä. Muissa ratkaisuvaihtoehdoissa olisi päädytty joko yksittäisiin ruotsinkielisiin varhaiskasvatusryhmiin päiväkodeissa tai Landsängens daghemin muuttamiseen kahden toimintakielen varhaiskasvatusyksiköksi.

Lapsen edun näkökulmasta päätös turvaa parhaiten varhaiskasvatusympäristön, joka tukee lasten kielenkehitystä, ihmissuhteiden pysyvyyttä ja turvallisuuden tunnetta sekä oppimisen edellytyksiä. Varhaiskasvatuslain § 34 mukaisesti järjestely mahdollistaa varhaiskasvatukselle säädettyjen tavoitteiden toteuttamisen. Yhdenvertaisuuslain § 6a periaatteita noudattaen päätöksessä on pyritty ottamaan huomioon mahdollisimman kattavasti eri kieli- ja asukasryhmien tarpeet varhaiskasvatuksen järjestämiseksi lähipalveluna, lapsen yhtenäisen varhaiskasvatus- ja koulupolun tukeminen sekä Söderkullan että Västerskogin alueella, ja mahdollisuus valita varhaiskasvatuspaikka joko yhden toimintakielen tai kahden toimintakielen varhaiskasvatusyksiköstä.

Kohtuuttomat päiväkotimatkat ruotsinkielisille perheille

Päätös voi aiheuttaa päiväkotimatkojen pidentymistä osalle ruotsinkieliseen varhaiskasvatukseen osallistuvista perheistä. Varhaiskasvatuslain 5 § mukaan kunnan on pyrittävä järjestämään varhaiskasvatusta lähellä palvelun käyttäjiä ottaen huomioon asutuksen sijainti sekä liikenneyhteydet. Päätöksessä on otettu huomioon varhaiskasvatusikäisten lasten asuminen Etelä-Sipoon alueella. Asuminen keskittyy Söderkullan taajamaan, mutta ruotsinkielisellä väestöllä hajautuu suomenkielistä enemmän myös kyliin ja haja-asutusalueille.

Ruotsinkielistä varhaiskasvatusta säilyy Söderkullan alueella neljä ryhmää Landsängens daghemissä. Päiväkoti sijaitsee keskeisellä paikalla Södekullan keskustassa ja se on saavutettavissa sekä kävellen, julkisella liikenteellä että autoillen. Matkaa Päiväkoti Miilistä Landsängens daghemiin on noin yksi kilomeri. Kaikki nykyiset Päiväkoti Miilin ruotsinkieliset lapset voidaan sijoittaa Landsängens daghemiin eikä päiväkotimatka heidän osaltaan merkittävästi pitene. Landsängens daghemin tämän hetkinen täyttöaste suhteessa päiväkodin neljän ryhmän tilakapasiteettiin on 52 %.

Västerskogin päiväkoti sijaitsee Söderkullan keskustasta vajaan viiden kilometrin päässä, mitä ei pidetä kohtuuttomana matkana. Varhaiskasvatuspaikan osoittamisessa otetaan huomioon perheiden toiveet ja kuljetusmahdollisuudet, kuten päiväkodin sijoittuminen työmatkan varrelle ja mahdollisuus auton käyttöön, niin ettei lapsen oikeus saada varhaiskasvatusta omalla äidinkielellään vaarannu. Ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen järjestäminen Västerskogin alueella lisää yhdenvertaisuutta Etelä-Sipoon eri alueiden välillä ja mahdollistaa ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen toimivan järjestämisen lähipalveluna alueen asukkaille.

Kahden päiväkotiryhmän säilyttäminen Päiväkoti Miilissä ei suoraan lisäisi ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen tarjontaa Söderkullassa, vaan johtaisi Landsängens daghemin muuttamiseen päiväkodiksi, jossa olisi sekä suomen- että ruotsinkielistä varhaiskasvatusta, sekä mahdollisesti ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen vähentämiseen Västerskogin päiväkodissa. Järjestely ei toteuttaisi parhaalla tavalla lapsen etua eikä tukisi varhaiskasvatukselle säädettyjen tavoitteiden toteuttamista.

Yhteenveto

Oikaisuvaatimus koskee päätöstä ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen järjestämispaikoista Etelä-Sipoossa syksyllä 2026 (9.4.2025 § 42). Oikaisuvaatimuksen jättäjä vaatii päätöksen muuttamista siten, että Päiväkoti Miilissä säilyy sekä suomen- että ruotsinkielisiä varhaiskasvatusryhmiä, perusteena oikeus saada opetusta omalla äidinkielellä ja kohtuuttomat päiväkotimatkat ruotsinkielisille perheille.

Päätös järjestää ruotsinkielistä varhaiskasvatusta Landsängens daghemissä ja Västerskogin päiväkodissa ottaa huomioon lapsen oikeuden osallistua varhaiskasvatukseen ruotsiksi omalla äidinkielellään ja turvaa ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen järjestämisen siinä laajuudessa, kuin alueen tarve edellyttää (Varhaiskasvatuslaki 2018/540 § 5, § 8). Lisäksi päätös huomioi varhaiskasvatuslain § 34 mukaisesti ryhmien muodostamisen siten, että varhaiskasvatukselle säädetyt tavoitteet voidaan saavuttaa.

Päätöksen valmistelussa on toteutettu lapsivaikutusten arviointi ja päätöksenteossa on huomioitu lapsen edun ensisijaisuus (Varhaiskasvatuslaki § 4). Ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen siirtäminen pois Päiväkoti Miilistä ei heikennä lasten kielellisiä oikeuksia, sillä ruotsinkielistä varhaiskasvatusta tarjotaan edelleen Söderkullassa lähipalveluna Landsängens daghemissä.

Varhaiskasvatuslain 5 § mukaan kunnan on pyrittävä järjestämään varhaiskasvatusta lähellä palvelun käyttäjiä ottaen huomioon asutuksen sijainti sekä liikenneyhteydet. Päätöksessä on otettu huomioon varhaiskasvatusikäisten lasten asuminen Etelä-Sipoossa, jonka mukaisesti ruotsinkielistä varhaiskasvatusta tarjotaan sekä Söderkullassa että Västerskogissa. 

Päätöksessä suurin osa ruotsinkielisestä varhaiskasvatuksesta sijaitsee Söderkullassa Landsängens daghemissä, jonka etäisyys Päiväkoti Miilistä on noin yksi kilomeri. Västerskogin päiväkoti sijaitsee Söderkullan keskustasta alle viiden kilometrin päässä, mitä ei pidetä kohtuuttomana matkana. Varhaiskasvatuspaikan osoittamisessa otetaan huomioon perheiden toiveet ja kuljetusmahdollisuudet, kuten päiväkodin sijoittuminen työmatkan varrelle ja mahdollisuus auton käyttöön, niin ettei lapsen oikeus saada varhaiskasvatusta omalla äidinkielellään vaarannu. Kahden päiväkotiryhmän säilyttäminen Päiväkoti Miilissä ei suoraan lisäisi ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen tarjontaa Söderkullassa, vaan vaikuttaisi ruotsinkielisten ryhmien määrään muissa päiväkodeissa.

Esittelijä / Föredragande Varhaiskasvatusjohtaja / Direktör för småbarnspedagogik Keski-Oja Mervi

Ehdotus / Förslag Sivistysvaliokunta päättää hylätä oikaisuvaatimuksen.

Bildningsutskottet beslutar att avslå begäran om rättelse.

Käsittely / Behandling  Hallintolain 28.1 §:n 3 kohtaan viitaten Mari Nikkanen ilmoitti olevansa esteellinen eikä osallistunut asian käsittelyyn.

 Med hänvisning till 28 § 1 mom. 3 punkten i förvaltningslagen anmälde Mari Nikkanen jäv och deltog inte i behandlingen av ärendet.

Päätös / Beslut Sivistysvaliokunta hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen.

Bildningsutskottet godkände enhälligt föredragandens förslag.

Liitteet / Bilagor