RSS-länk
Mötesärende:https://sipoose.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30
Koulutusvaliokunta ⁄ Utskottet för utbildning
Protokoll 05.05.2026/Paragraf 39
Toimiva koulu -malli / Fungerande skola -modell
Koulutusvaliokunta / Utskottet för utbildning 07.04.2026 § 32
Valmistelija / Beredare: Erityissuunnittelija / Specialplanerare Samira Ouazizi, samira.ouazizi(at)sipoo.fi; Koulutusjohtaja / Utbildningsdirektör Tommi Eränpalo, tommi.eranpalo(at)sipoo.fi
Sipoon kunnanvaltuusto hyväksyi Sipoon kunnan hallintosäännön uudistetun version 17.3.2025 ja se on tullut voimaan 1.6.2025. Uudistetun hallintosäännön mukaan Koulutusvaliokunnan tehtävänä on vastata perusopetuksesta ja toisen asteen koulutuksesta sekä koordinoida koulutuspalvelujen toimintaa. Valiokuntien yleisten tehtävien lisäksi ja sen lisäksi, mitä muutoin on säädetty ja määrätty, koulutusvaliokunta hyväksyy suomenkielisen ja ruotsinkielisen perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadulliset periaatteet ja valvoo niiden toteutumista.
Koulutuksen toimialan asiantuntijat yhdessä koulujen rehtorien ja opettajien kanssa ovat laatineet Toimiva koulu – Fungerande skola – mallin, jolla voidaan kattavasti arvioida kunnan tarjoaman palvelun laatua kouluissa.
Laadullinen arviointi täydentää mm. kuntastrategiassa ja talousarviossa koulutuksen toimialaan kohdistuvaa tavoitteellista ja taloudellista arviointia.
Laadullinen arviointi auttaa tunnistamaan yksityiskohtia, joita numerot eivät paljasta. Se paljastaa, mikä toimii ja mikä ei käytännön tasolla. Tällainen yksityiskohtainen tieto auttaa palvelun kehittämisen kohdentamista.
Koulutuspalveluiden laadun kuvaaminen ei ole yksiselitteistä, eikä se voi perustua oppimistulosten vertailuun. Kattava laadun arviointi huomioi eri näkökulmia. Tämä auttaa muodostamaan kokonaisvaltaisen kuvan palvelun laadusta.
Toimiva koulu – Fungerande skola -mallissa arvioinnin kohteena ovat seuraavat osatekijät:
- Turvallisuus ja terveellisyys
- Opettajien määrä
- Oppimisympäristö
- Opetusjärjestelyt
- Opetusta tukevat ohjelmat
- Henkilöstö
- Kodin ja koulun välinen yhteistyö
- Kiinteistö ja piha
- Oppimisen ja koulunkäynnin tuki
- Oppilaiden sosiaaliset suhteet ja ryhmäkoko
- Johtajuus
- Ammatillinen kehittyminen
Laadullinen arviointi tuo esiin ilmiöitä, jotka riippuvat paikallisesta kouluverkosta, kulttuurista ja oppimisympäristöstä. Se mahdollistaa sen, että koulutuspalveluiden kehittäminen ei perustu pelkästään yleisiin mittareihin, vaan ottaa huomioon todellisen tilanteen.
Laadullinen arviointi ei korvaa määrällistä mittaamista, mutta se täydentää sitä tarjoamalla syvällistä tietoa käyttäjäkokemuksista, kontekstista ja kehittämisen tarpeista. Sen avulla voidaan tunnistaa koulutuksen toimialalla erilaisia koulukohtaisia tai alueellisia laatuongelmia ja tätä kautta löytää konkreettisia tapoja palvelun kehittämiseksi, mikä lopulta parantaa oppimistuloksia ja oppilaiden hyvinvointia.
Esittelijä / Föredragande Koulutusjohtaja / Utbildningsdirektör Eränpalo Tommi
Ehdotus / Förslag
Koulutusvaliokunta hyväksyy Toimiva koulu – Fungerande skola -mallin koulutuksen toimialan laadun arvioinnin välineeksi.
Utskottet för utbildning godkänner modellen Toimiva koulu – Fungerande skola som ett verktyg för kvalitetsbedömning inom utbildningssektorn.
Käsittely / Behandling Puheenjohtaja Caroline Högel-Starck ehdotti, että valiokunta pyytää koulutusjaostojen lausunnot asiasta.
Ordförande Caroline Högel-Starck föreslog att utskottet begär utbildningssektionernas utlåtanden om ärendet.
Koulutusvaliokunta päätti yksimielisesti pyytää koulutusjaostojen lausunnot asiasta.
Pykälä tarkastettiin välittömästi.
Utskottet för utbildning beslutade enhälligt att begära utbildningssektionernas utlåtanden om ärendet.
Paragrafen justerades omedelbart.
Liitteet / Bilagor
Koulutusvaliokunta / Utskottet för utbildning 05.05.2026 § 39
219/12.00.01/2026
Valmistelija / Beredare: Koulutusjohtaja / Utbildningsdirektör Tommi Eränpalo, tommi.eranpalo(at)sipoo.fi
Sipoon kunnanvaltuusto hyväksyi Sipoon kunnan hallintosäännön uudistetun version 17.3.2025 ja se on tullut voimaan 1.6.2025. Uudistetun hallintosäännön mukaan Koulutusvaliokunnan tehtävänä on vastata perusopetuksesta ja toisen asteen koulutuksesta sekä koordinoida koulutuspalvelujen toimintaa. Valiokuntien yleisten tehtävien lisäksi ja sen lisäksi, mitä muutoin on säädetty ja määrätty, koulutusvaliokunta hyväksyy suomenkielisen ja ruotsinkielisen perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadulliset periaatteet ja valvoo niiden toteutumista.
Koulutuksen toimialan asiantuntijat yhdessä koulujen rehtorien ja opettajien kanssa ovat laatineet Toimiva koulu – Fungerande skola – mallin, jolla voidaan kattavasti arvioida kunnan tarjoaman palvelun laatua kouluissa.
Laadullinen arviointi täydentää mm. kuntastrategiassa ja talousarviossa koulutuksen toimialaan kohdistuvaa tavoitteellista ja taloudellista arviointia.
Laadullinen arviointi auttaa tunnistamaan yksityiskohtia, joita numerot eivät paljasta. Se paljastaa, mikä toimii ja mikä ei käytännön tasolla. Tällainen yksityiskohtainen tieto auttaa palvelun kehittämisen kohdentamista.
Koulutuspalveluiden laadun kuvaaminen ei ole yksiselitteistä, eikä se voi perustua oppimistulosten vertailuun. Kattava laadun arviointi huomioi eri näkökulmia. Tämä auttaa muodostamaan kokonaisvaltaisen kuvan palvelun laadusta.
Toimiva koulu – Fungerande skola -mallissa arvioinnin kohteena ovat seuraavat osatekijät:
- Turvallisuus ja terveellisyys
- Opettajien määrä
- Oppimisympäristö
- Opetusjärjestelyt
- Opetusta tukevat ohjelmat
- Henkilöstö
- Kodin ja koulun välinen yhteistyö
- Kiinteistö ja piha
- Oppimisen ja koulunkäynnin tuki
- Oppilaiden sosiaaliset suhteet ja ryhmäkoko
- Johtajuus
- Ammatillinen kehittyminen
Laadullinen arviointi tuo esiin ilmiöitä, jotka riippuvat paikallisesta kouluverkosta, kulttuurista ja oppimisympäristöstä. Se mahdollistaa sen, että koulutuspalveluiden kehittäminen ei perustu pelkästään yleisiin mittareihin, vaan ottaa huomioon todellisen tilanteen.
Laadullinen arviointi ei korvaa määrällistä mittaamista, mutta se täydentää sitä tarjoamalla syvällistä tietoa käyttäjäkokemuksista, kontekstista ja kehittämisen tarpeista. Sen avulla voidaan tunnistaa koulutuksen toimialalla erilaisia koulukohtaisia tai alueellisia laatuongelmia ja tätä kautta löytää konkreettisia tapoja palvelun kehittämiseksi, mikä lopulta parantaa oppimistuloksia ja oppilaiden hyvinvointia.
Koulutusjaostot ovat antaneet asiasta lausuntonsa:
- Suomenkielinen koulutusjaosto 15.4.2026 § 19 (liite 3)
- Svenska utbildningssektion 22.4.2026 § 21 (liite 4)
Molemmat jaostot lausunnoissaan puoltavat toimiva koulu -mallin käyttämistä laadun arvioinnin välineenä. Suomenkielinen koulutusjaosto on lisäksi tehnyt ehdotuksia mittarin kehittämiseksi
Esittelijä / Föredragande Koulutusjohtaja / Utbildningsdirektör Eränpalo Tommi
Ehdotus / Förslag
Koulutusvaliokunta hyväksyy Toimiva koulu -mallin laadun arvioinnin välineeksi. Mallia kehitetään vuosittain ja koulutusvaliokunnan, sekä koulutusjaostojen ehdotukset mittarin kehittämiseksi huomioidaan arviointia laadittaessa.
====
Utskottet för utbildning godkänner modellen Fungerande skola som ett verktyg för kvalitetsbedömning. Modellen utvecklas årligen och utskottets samt utbildningssektionernas förslag till utveckling av indikatorn beaktas vid utarbetandet av utvärderingen.
Käsittely / Behandling Puheenjohtaja Caroline Högel-Starck teki Hilla Honkasen ja Katri Koskelan ym. kannattamana seuraavan vastaehdotuksen:
Koulutusvaliokunta hyväksyy Toimiva koulu -mallin laadunarvioinnin työkaluksi. Mallia kehitetään vuosittain ja valiokunnan ja jaostojen esitys indikaattorin kehittämisestä huomioidaan arvioinnin laadinnan yhteydessä. Tulevaisuudessa malli viedään päätöksentekoon vuosittain vuosittaisten päivitysten jälkeen. Malli viedään ensin kyseisille jaostoille ja lopulta koulutusvaliokunnalle. Toimiva koulu -malliin tulee lisätä mittari. Kyseisen mittarin tulee esittää kuinka yksittäiset koulut suoriutuvat todellisuudessa. Mittarin tulee pohjautua seuraaviin asioihin: vuosittaisiin hyvinvointikyselyihin (kaikissa kouluissa), matematiikan- ja englannintesteihin (7. luokalla), lukutaitoon, opettajien hyvinvointiin, koulun vetovoimaisuuteen opettajien näkökulmasta, kiusaamiseen, koulupoissaoloihin/koululäsnäoloihin, osallisuuteen jne. Mittarin käyttöönotto tulee toteuttaa niin nopeasti kuin mahdollista, jotta laadunarviointi on ajankohtainen ja kokonaisvaltainen.
Puheenjohtaja totesi, että vastaehdotusta kannatettiin yksimielisesti.
Ordförande Caroline Högel-Starck gjorde följande motförslag som understöddes av Hilla Honkanen och Katri Koskela m.fl.:
Utskottet för utbildning godkänner modellen Fungerande skola som ett verktyg för kvalitetsbedömning. Modellen utvecklas årligen och utskottets samt utbildningssektionernas förslag till utveckling av indikatorn beaktas vid utarbetandet av utvärderingen. I framtiden kommer modellen till beslutsfattning årligen, efter årliga uppdateringar, först till respektive sektioner och sedan till utbildnings utskottet. Som tillägg bör en mätare läggas till i "Fungerande skola" modellen. Denna mätare skall visa hur enskilda skolor presterar i verkligheten. Mätaren skall basera sig årliga välmående enkäter som görs i alla skolor, test som görs på sjunde klassen i matematik och engelska, läskunnighet, lärarnas välmående, skolans attraktivitet för lärare, mobbing, skolfrånvaro/skolnärvaro, delaktighet mm. Denna mätare skall tas i bruk så snabbt som möjligt för att ge en aktuell och helhetstäckande kvalitetsbedömning
Ordföranden konstaterade att motförslaget understöddes enhälligt.
Koulutusvaliokunta hyväksyi Caroline Högel-Starckin vastaehdotuksen.
====
Utskottet för utbildning godkände Caroline Högel-Starcks motförslag.
Liitteet / Bilagor
Liite Bilaga 1 - Yhteenveto: Toimiva koulu ja lukio_Fungerande skola och gymnasium |
Liite Bilaga 2 - Toimiva koulu_Fungerande skola yht.samm. |
Liite Bilaga 3 - Suomenkielinen koulutusjaosto 15.4.2026 § 19, lausunto |
Liite Bilaga 4 - Svenska utbildningssektionen 22.4.2026 § 21, utlåtande |